Ero sivun ”Justinianus I” versioiden välillä

Kaukasuksella, Bysantin ja sassanidien valtakuntien välissä, sijaitsi useita pienempiä kristittyjä kuningaskuntia. Justinuksen viimeisten vuosien aikana bysanttilaiset ja sassanidit tekivät pienempiä sotaretkiä alueella. Sota syttyi toden teolla Justinianuksen ensimmäisenä vuonna yksinvaltiaana. Idässä olleita joukkoja johti entisen keisari [[AnastasiusAnastasios I|Anastasiuksen]] veljenpoika [[Hypatius]]. Justinianus nimitti kuitenkin aikaisemmin omaan henkivartioonsa kuuluneen [[Belisarius|Belisariuksen]] Hypatiuksen tilalle ''[[magister militum per Orientem|magister militum per Orientemiksi]]'' Belisariuksen ''assessorina'', eräänlaisena kirjurina ja neuvonantajana, toimi tuleva historioitsija Prokopios. Samaa aikaan [[samarialaiset]] nousivat kapinaan Kavadhin yllyttämänä.<ref>Evans s. 114-116</ref> Belisarius kukisti persialaiset [[Daran taistelu]]ssa kesäkuussa vuonna [[530]]. Samalla [[Sittas]] esti sassanideja etenemästä Armeniaan. Seuraavana vuonna käyty [[Callinicumin taistelu]] päätyi bysanttilaisten tappioon. Sota loppui vuonna [[531]] kuningas [[Kavadh I]]:n kuoltua. Rauhanneuvottelussa vuonna [[532]] Bysantti lupautui vuosittaan maksamaan 11&nbsp;000 paunaa kultaa sassanideille. Rauhansopimusta kutsuttiin "ikuiseksi rauhaksi", mutta se tuli kestämään vain seitsemän vuotta.<ref>Evans s. 116-118</ref>

[[11. tammikuuta]] [[532]] Konstantinopolissa käynnistyi kapina, jota johtivat Hippodromissa eli hevosradalla toimivat vihreä ja sininen "puolue". Justinianus oli sinisten kannattaja, mutta he kääntyivät häntä vastaan. Kapinoitsijat vaativat keisaria erottamaan Johannes Kappadokialaisen, Tribonianuksen ja kaupunkiprefektin Eudaimonin. Heidät vaihdettiin keisarin määräyksestä, mutta sen jälkeen kapinoitsijat halusivat syöstä itse keisarin vallasta. [[17. tammikuuta]] Justinianus ei enää voinut hallita tilannetta koko kaupungin mellakoidessa, eikä hän voinut luottaa edes keisarilliseen kaartiinsa. Kapinalliset hakivat Hypatiuksen, keisari [[AnastasiusAnastasios I|Anastasiuksen]] veljenpojan, aikoen kruunata hänet keisariksi. Keisari määräsi [[Belisarius|Belisariuksen]], joka oli juuri palannut Persiasta, ja [[Mundus|Munduksen]], jolla oli vielä komennossaan uskollisia [[herulit|heruleja]], kukistamaan kapinan. Belisariuksen ja Mundon joukot tappoivat Hippodromissa olevat kapinalliset ja veivät Hypatiuksen keisarin luo. Hypatius ja toinen Anastasiuksen veljenpoika, Pompeius, tapettiin ja heidän ruumiinsa heitettiin mereen. Jopa 30&nbsp;000 henkilöä sai surmansa kapinan aikana.