Ero sivun ”Elinkeinovapaus” versioiden välillä

Useimmissa Euroopan maissa elinkeinovapautta rajoitti [[1800-luku|1800-luvulle]] saakka ennen kaikkea [[ammattikuntalaitos]]. Se lakkautettiin ja elinkeinovapautta muutenkin laajennettiin 1800-luvulla liberalismin vaikutuksesta. Esimerkiksi Suomessa ammattikunnat lakkautettiin vuonna [[1868]] säädetyillä lainmuutoksilla, ja vuonna [[1879]] annettu asetus laajensi elinkeinovapautta edelleen. Kuitenkin 1800-luvun lopulta ja [[1900-luku|1900-luvun]] alusta lähtien elinkeinovapautta on monissa maissa ja monilla aloilla jälleen rajoitettukin, etenkin [[sosialismi]]n vaikutuksesta. [[1970-luku|1970-luvulta]] lähtien elinkeinovapautta on kuitenkin monissa maissa taas lisätty liberalismin kasvavan suosion myötä.

Liberaalienkaan mielestä elinkeinovapauteen ei kuulu toisten vahingoittaminen, ja osa heistä katsoo siksi ympäristön ja eläinten vahingoittamisen kielletyksi tai vaatii<ref>[http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=02&year=2007#2141 CARBON TAX - SOCIALISM OR THE ALTERNATIVE TO IT?], [[Johan Norberg]] 4.2.2007, kannattaa hiilihaittaveroa ja viittaa perusteluun, jonka mukaan "saastuttaja korvatkoon" on markkinataloushenkinen ratkaisu toisin kuin sääntely, jossa valtio valitsee voittavat teknologiat ja sallitut keinot</ref> saastuttamisesta perittävän [[haittavero]]ja. Osa libertaristeista kuitenkin arvioi, että vaikka teoriassa saastuttaminen pitäisi korvata, käytännössä tällaisten lakien säätämisprosessi tuottaa mm.muun muassa lobbauksen ja korruption myötä tarpeettoman tehottomia ja mielivaltaisia rajanvetoja ja on siksi liian haitallista verrattuna hyötyihin, koska PR-syistäkin yritysten kannattaa huomioida ympäristö.