Ero sivun ”Vapaakauppa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Vapaakauppaa vastaan: ulkoinen linkki lähteeksi, deadlink |
|||
Rivi 34:
=== EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvottelut ===
Transatlanttiseen vapaakauppasopimukseen tähtäävissä neuvotteluissa on 2014 käynnissä niin sanottu neljäs kierros. Sopimusta on erityisesti kokoomuksessa kannatettu Suomen kannalta sillä, että se voi avata vientimarkkinoita Yhdysvaltoihin.
Transatlanttiseen vapaakauppasopimukseen tähtäävissä neuvotteluissa on 2014 käynnissä niin sanottu neljäs kierros. Sopimusta on puolusteltu Suomen kannalta sillä, että se voi avata vientimarkkinoita Yhdysvaltoihin. Sitä on varsinkin työväenryhmistä arvosteltu sillä, että siihen sisältyvä [[investointisuoja]] sekä suuryritysten ja valtioiden välinen välimieskäsittely saattavat uhata kansallista [[demokratia]]a. Myös [[geenimanipulaatio]]n leviäminen ja pakkoyksityistäminen ovat huolestuttaneet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/vapaakauppasopimus_heratti_huolta_eduskunnassa/7144992 | Nimeke = Vapaakauppasopimus herätti huolta eduskunnassa| Tekijä = Terhi Uusivaara| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset| Ajankohta = 19.3.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3139501/vasemmistoliitto-vaatii-tiukkaa-linjaa-vapaakauppaneuvotteluissa | Nimeke = Vasemmistoliitto vaatii tiukkaa linjaa vapaakauppaneuvotteluissa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = KU Viikkolehti| Ajankohta = 20.3.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli = }}</ref>▼
Toisaalta enemmistö suomalaisista EU-parlamentin jäsenistä on arvostellut sopimusta siitä, että siihen sisältyvä [[investointisuoja]] sekä suuryritysten ja valtioiden välinen välimieskäsittely uhkaavat kansallista [[demokratia]]a ja saattavat tulla erittäin kaliiksi veronmaksajjille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/a1387076599233 | Nimeke= Euroedustajat: Vapaakauppasopimus uhkaa Suomen lainsäädäntöä | Tekijä= Ari Virtanen | Julkaisu= Helsingin Sanomat | Ajankohta= 15.12.2013 | Viitattu 19.9.2014 | }}</ref> On olemassa todellinen riski, että sopimuksia käytetään häikäilemättä hyväksi kriisitilanteissa. Sen sijaan, että ne edistäisivät sopimusmaiden talouskasvua, jolla argumentilla sopimukset oikeutettiin, ne suojaavatkin vain yksityisen pääoman etua.
Sopimukseen sisältyvä investointisuoja tarkoittaa käytännössä sitä, että monikansallisille yhtiöille annetaan valta riitauttaa mikä tahansa vapaakauppasopimusmaassa tehty poliittinen ja demokraattinen päätös, esimerkiksi laki, jos yritys katsoo päätöksen loukkaavan yhtiön oikeutta voittoihin. Toisin sanoen monikansallinen yhtiö voi haastaa minkä tahansa valtion oikeuteen ja vaatia korvauksia, jos kyseisen maan käytänteet ja päätökset rajoittavat yhtiön voitontavoittelua.
Seuraamuksista on maailmalla jo kokemuksia, jopa valtioiden tasolla. Ruotsalainen energiayritys Vattenfall vaatii Saksalta satojen miljoonien eurojen korvauksia, koska Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta. Kanadalainen Gabriel Resources –yhtiö on esittänyt Romanian valtiolle 1,4 miljardin euron korvausvaatimuksen, mikäli valtio ei myönnä toimilupaa kultakaivoshankkeelle, joka maan viranomaisten käsityksen mukaan asettaisi Romanian alttiiksi ympäristökatastrofille. Tupakkayhtiö Phillip Morris vaatii Uruguaylta ja Australialta oikeudessa korvauksia varoitustekstien lisäämisestä tupakka-askeihin. <ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.city.fi/blogit/vapaamatkustaja/quothienot+sopatquot+eli+transatlanttinen+vapaakauppasopimus/126363 | Nimeke= "Hienot sopat" eli Transatlanttinen vapaakauppasopimus | Tekijä= Taneli Hämäläinen | Julkaisu= Vapaamatkustaja-blogi, City-lehti | Ajankohta= 12.3.2013 | Viitattu 19.9.2014 | }}</ref>, <ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://yle.fi/uutiset/kriitikot_yhdysvaltojen_ja_eun_vapaakauppasopimus_vaarantaa_kansallisen_demokratian/6935879 | Nimeke= Kriitikot: Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppasopimus vaarantaa kansallisen demokratian | Tekijä= Jaana Kivi | Julkaisu= | Ajankohta= 15.11.2013 | Viitattu 19.9.2014 | }}</ref>
Argentiinassa ulkomaalaiset sijoittajat haastoivat valtion 40 kertaa oikeuteen vain, koska se oli joutunut tekemään sijoittajien intressien vastaisia taloudellisia uudistuksia maassa pelastaakseen kansantaloutensa. Argentiinan valtio joutui maksamaan miljoonien oikeudenkäyntikulujen lisäksi 980 miljoonan dollarin korvaukset sijoittajille. Kaikki tämä raha oli veronmaksajien rahaa joka virtasi yrityksille, tai ennemminkin niille kansainvälisille lakitomistoille, jotka hoitivat prosessia yritysen ja valtion välillä.
Sopimus nykyisessä muodossaan voi siis tulla erittäin kalliiksi veronmaksajlle ja johtaa huomattaviin varojen siirtoiin kansantaloudesta yksityisille yrityksille ilman sitä taloudellista vauhditusta, jota ulkomaisilla sijoituksilla yleensä pyritään saavuttamaan.
▲
Myös itse sopimusta koskeva neuvottelu- ja päätöksentekoprosessia on pidetty huolestuttavana demokraattisen päätännänkannalta. On kysytty, miksi sopimukset neuvotellaan salassa ainoastaan yksityisen sektorin eturyhmiä konsultoiden. Samoin on kysytty, ajaako EU:n Komissio äänestäjien vai eturyhmien agendaa rajoittaessaan sopimuskäsittelyn avoimuutta ja sopimuksiin kohdistuvaa arvostelua.
== Näkemyksiä vapaakaupasta ==
| |||