Ero sivun ”Hienosäädetty kaikkeus” versioiden välillä

R. Collins on arvioinut<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Collins, Robin | Nimeke=Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design | Editoija Manson, Neil | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2001 | Kieli={{en}} }}</ref>, että [[painovoima]]n vahvuus on hienosäädetty tarkkuudella 1:10³⁶. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja, ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos painovoima olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia [[fuusioFuusioreaktio|fuusion]]n syttymiseen <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = W. Craig, J.P. Moreland | Nimeke = The Blackwell Companion to Natural Theology | Vuosi = 2009 | Sivut = 214-215 | Julkaisija = Wiley-Blackwell | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. [[Sähkömagneettinen vuorovaikutus|Sähkömagneettisen voiman]] vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on noin 10³⁶.

[[Vahva vuorovaikutus|Vahvan vuorovaikutuksen]] heikkeneminen 50&nbsp;% suhteessa sähkömagneettiseen voimaan saattaisi epävakaaksi suurimman osan elämän tarvitsemista alkuaineista, vielä suurempi heikkeminen poistaisi kaikki alkuaineet [[vety]]ä lukuunottamattalukuun ottamatta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barrow, John D. & Tipler, Frank J. | Nimeke=The anthropic cosmological principle | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Clarendon Press | Vuosi=1986 | Sivut = 326-327| Tunniste=ISBN 0-19-851949-4 | Kieli={{en}} }}</ref>. Oberhummerin mukaan jo 0,5 prosentin muutos vahvan vuorovaikutuksen vahvuudessa estäisi [[hiili|hiilen]] tai [[happi|hapen]] synnyn tähdissä, mikä tekisi elämän olemassaolon erittäin epätodennäköiseksi

<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=H. Oberhummer, A. Csoto, H. Schlattl | Otsikko=Stellar production rates of carbon and its abundance in the universe | Julkaisu=Science | Vuosi=2000 | Numero=289}}</ref>. Hiilen jälkeen elämälle seuraavaksi sopivin alkuaine on [[pii]], mutta pii ei muodosta vakaita pitkiä [[polymeeri|polymeerejä]], joita elämä tarvitsee <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = M. Denton| Nimeke = Nature's Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe| Suomentaja = | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Julkaisija = Free Press | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>.

Sivut = 115-129 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Basic Books | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Jos massa olisi ollut liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei olisi kyennyt kasaamaan tähtiä ja planeettoja. Jos massa olisi ollut liian epätasaisesti jakautunutta, liian suuri osa aineesta olisi päätynyt lukuisiin mustiin aukkoihin.

[[Kosmologia]]n professori [[Kari Enqvist]] on todennut, että ”kaikkien [[Monimutkaisuus|kompleksisten]] ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä, että voisimme aina halutessamme kutsua niitä [[ihme]]iksi”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Otsikko=Taivaalliset todisteet | Julkaisu=Kanava | Vuosi=2003 | Numero=2/2003 | www=http://www.physics.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm}}</ref>.

Hienosäädetty kaikkeus kuvataan avainluvuilla, joiden on oltava melko tarkasti samoja kuin omassa universumissamme, että maailmankaikkeus tuottaisia elämää. Elämän synty vaatii tähtien syntyä, koska nykytiedon mukaan elämää esiintyy vain tähtiä kiertävillä planeetoilla. Hienosäädetyn kaikkeuden mallin mukaan tähtien synty on epätodennäköistä. Kosmologi [[Fred Adams|Fred C. Adams]]in tekemien tutkimusten mukaan [[Tähti|tähtiätähti]]ä voi esiintyä 25&nbsp;%:ssa erilaisista kuviteltavissa olevista kaikkeuksista. Tällöin kaikkeus ei olisi ainakaan tähtien synnyn tekijän suhteen hienosäädetty<ref> Adams, F.C. (2008). "Stars in other universes: stellar structure with different fundamental constants". Journal of Cosmology and Astroparticle Physics 2008 (08): 010. doi:10.1088/1475-7516/2008/08/010. http://arxiv.org/abs/0807.3697.</ref>.

Hienosäädetyn kaikkeuden malli ei myöskään ota huomioon muuta kuin hiileen pohjautuvaa elämää. Toisissa, erilaisissa maailmankaikkeuksissa saattaisi [[vaihtoehtoinen biokemia]] toimia paremmin kuin meidän kaikkeudessamme<ref> See, e.g. Jack Cohen and Ian Stewart: What Does a Martian Look Like: The Science of Extraterrestrial Life, Wiley, 2002</ref>.