Ero sivun ”Koptin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
kirjaimisto |
||
Rivi 11:
| kunta = [[afroaasialaiset kielet]]
| ryhmä = egyptiläiset kielet
| abc =
| huolto =
| iso1 = -
Rivi 20:
[[Tiedosto:Coptic.jpg|thumb|left|200px|Koptinkielistä kirjoitusta.]]
[[Koptilainen kirjaimisto|Koptin aakkosiin]] otettiin kirjaimia egyptin [[Demoottinen kirjoitus|demoottisesta aakkostosta]], koska [[kreikkalaiset aakkoset]] eivät sisältäneet kaikkia egyptin äänteitä. Demoottinen aakkosto oli [[arabian kieli|arabian]] ja [[heprea]]n kaltaista konsonanttikirjoitusta. Koptin kirjakieli perustui täysin puhuttuun kieleen, koska [[Kristinusko|kristillisten]] lähetyssaarnaajien tietoinen tarkoitus oli vieraannuttaa egyptiläiset kristityt egyptin kirjakielen vanhemmista, pakanallisemmista muodoista. Luonnollisesti koko kristillinen sanasto ja käsitteistö omaksuttiin kreikasta, ja raamatunkäännöksien välityksellä kielen koko fraseologia muovautui kreikan mukaiseksi.
Kopti on säilynyt kirjoitetussa muodossa useina murteina, joista tärkeimmät ovat bohairin ja sahidin murteet. Sahidin murre on omaperäisen koptinkielisen kirjallisuuden murre, kun taas bohairin murretta on käytetty ennen kaikkea kirkkokielenä ja kreikasta käännetyn uskonnollisen kirjallisuuden kielenä: yliopistoissa opiskellaan sahidin, pappisseminaareissa bohairin murretta. Muita murteita ovat akhmimin, subakhmimin (assiutin ja lykopoliksen), faijumin (bašmuurin) ja oksyrhynkhoksen (mesokeemin, väliegyptin) murteet. Kaikki murteet ovat kuitenkin suhteellisen lähellä toisiaan ja eroavat eniten kirjaimistoltaan ja oikeinkirjoitukseltaan. Koptinkielistä kirjallisuutta tunnetaan paljonkin, mutta suurimmaksi osaksi kyse on niin sanottujen erämaaisien eli erakkomunkkien laatimasta kristillisestä kirjallisuudesta. Yksi tunnetuimmista ja merkittävimmistä koptinkielisistä kirjakokoelmista on [[Nag Hammadin kirjasto]], joka löydettiin Egyptistä [[1945]].
| |||