Ero sivun ”Pitäjänmäen yritysalue” versioiden välillä

p
mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB
p (→‎Aiheesta muualla: commonscat-päivitys)
p (mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB)
{{Kaupunginosa
{{Helsingin_kaupunginosat
|kaupunki = [[Helsinki]]
|kaupunginosan_nimi = Pitäjänmäen yritysalue
|aluejako-artikkeli = [[Helsingin alueellinen jako|Helsingin kaupunginosat]]
|kaupunginosan_nimi_ruotsi = Sockenbacka företagsområde
|kaupunginosan_niminimi = Pitäjänmäen yritysalue
|kaupunginosan_nimi_ruotsinimi2 = Sockenbacka företagsområde
|kartta = Pitäjänmäen teollisuusalue-Sockenbacka industriområde.sijainti-läge.svg
|kaupunginosa numerojärjestysnumero = 465
|suurpiiri = [[Läntinen suurpiiri]]
|pinta-ala = 1,38
|asukkaitaväkiluku = 2344 (1.1.2005)
|väkiluku-päiväys = 1.1.2005
|tiheys = 1700
|postinumero = 00380, 00381
|lähialueet = [[Reimarla]], [[Marttila (Helsinki)|Marttila]], [[Lassila]], [[Etelä-Haaga]], [[Munkkivuori]], [[Tali (Helsinki)|Tali]], [[Pajamäki]], [[Espoo]]
|}}
'''Pitäjänmäen yritysalue''' ({{k-sv|Sockenbacka företagsområde}}) on [[Pitäjänmäki|Pitäjänmäen]] kaupunginosaan kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava läntisen [[Helsinki|Helsingin]] osa-alue. Alueella asuu 2 344 henkeä (1.1.2005), mutta työpaikkoja se tarjoaa 18 516 hengelle (31.12.2003).
 
Alueen nimi oli aikaisemmin ''Pitäjänmäen teollisuus­alue'' ({{k-sv|Sockenbacka industriområde}}), mutta vuoden 2013 alussa se muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä Pitäjänmäen yritysalueeksi. Uusi nimi oli jo ennestään ollut vakiintumassa käyttöön, sillä alueella toimii monenlaisia yrityksiä mutta enää vähenevässä määrin teollisuutta.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatoshistoria/2012/Halke_2012-11-26_Khs_42_Pk/1CC716B9-523A-4DE3-8691-A5A007F006D2/Kaupungin_piirijaon_tarkistaminen_ja_kaupunginosaj.pdf |
Nimeke = Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 18.2.2013}}</ref>
 
Alueen liikenneväylistä keskeisimpiin kuuluu 1904 rakennettu [[Rantarata]]. Radan lähiliikennettä palvelevista asemista niin [[Valimon asema|Valimo]] kuin [[Pitäjänmäen asema|Pitäjänmäkikin]] sijoittuvat Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Muita valtaväyliä ovat aluetta idässä rajoittava Vihdintie ([[seututie 120]], samalla raja [[Haaga]]an) sekä pohjoisessa Kaupintie (raja [[Marttila (Helsinki)|Marttilaan]]) ja Vihdintien liikenneympyrästä alkava Pitäjänmäentie ([[seututie 110]], tämä jatkuu Espoon puolella Turuntienä; radan pohjoispuoliselta osaltaan toimii samana rajana [[Reimarla]]an).
 
Rantaradan läheisyyteen nousi 1900-luvun alkupuolella merkittävä teollisuusalue Strömbergin valimon yhteyteen radan eteläpuolelle. Raskaampaa teollisuutta edustaa alueella yhä [[ABB]]. Ajan saatossa toimitiloja on rakennettu lisää. Pitäjänmäen teollisuusalueen konttoreissa tehdään nyttemmin erityisesti informaatioteknisen alan tutkimusta, tuotekehitystä, suunnittelua ja muuta toimistotyötä. Alueella on suuryritysten (esimerkiksi [[Nokia (yritys)|Nokia]] ja ABB) ohella paljon vilkasta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa - esimerkiksi myynnin, huollon ja laitekorjaamojen palvelujen piirissä. Lisäksi esimerkiksi [[Kalevala Koru]] toimii Strömbergin valimon alueella.
Pitäjänmäen teollisuusalueella on päiväkoti ja Strömbergin koulu (peruskoulu) esikouluineen. Alueella annetaan myös ammatillista ja ylempää koulutusta (esimerkiksi Ammatti-instituutin Taitotalo/ Amiedu, Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto).
Arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena pidetään Pitäjänmäen teollisuusalueella muun muassa [[Valio]]n pääkonttoria (1974, osoitteessa Meijeritie 6). Valion Tietokonekeskuksen (1985) suunnitteli Antti Katajamäki ja Tutkimuskeskuksen (1994) Osmo Syrjänen.
 
== Lähteet ==
13 002

muokkausta