Ero sivun ”Jakomäki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ssipila (keskustelu | muokkaukset)
p Poistettu paikkansapitämätön tieto. Malmin laskukierroskorkeus on yli 150m kattojen yläpuolella.
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB
Rivi 1:
{{Kaupunginosa
{{Helsingin_kaupunginosat
|kaupunki = [[Helsinki]]
|kaupunginosan_nimi = Jakomäki
|aluejako-artikkeli = [[Helsingin alueellinen jako|Helsingin kaupunginosat]]
|kaupunginosan_nimi_ruotsi = Jakobacka
|kaupunginosan_niminimi = Jakomäki
|nimi2 = Jakobacka
|kartta = Jakomäki-Jakobacka.sijainti-läge.svg
|kaupunginosa numerojärjestysnumero = 414
|suurpiiri = Koillinen suurpiiri
|pinta-ala = 1,92<ref name="helsinki-alueittain">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_03_30_Tilasto_hki_alueittain_2011_Tikkanen.pdf
| Nimeke = Helsinki alueittain 2011 | Julkaisija = Helsingin kaupungin tietokeskus
| Viitattu = 28.1.2013 | Selite = Jakomäen peruspiiri PDF:n sivuilla 148-151}}</ref>
|väkiluku = 5774
|asukkaita = 5774 (1.1.2012)<ref name="Tilastoja2012">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_06_28_Tilastoja_23_Peuranen.pdf|Nimeke=Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2011/2012 ja väestönmuutokset vuonna 2011|Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus|Viitattu = 28.1.2013}}</ref>
|väkiluku-päiväys = 1.1.2012
|asukkaitaväkiluku-lähde = 5774 (1.1.2012)<ref name="Tilastoja2012">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_06_28_Tilastoja_23_Peuranen.pdf|Nimeke=Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2011/2012 ja väestönmuutokset vuonna 2011|Julkaisija=Helsingin kaupungin tietokeskus|Viitattu = 28.1.2013}}</ref>
|tiheys = 3007
|postinumero = 00770
Rivi 23 ⟶ 27:
Lähiö rakennettiin parissa vuodessa 1960-luvun lopulla. Kunnostaminen alkoi vuoden 1996 jälkeen. Elementtitaloja on verhottu tiilijulkisivuilla, joten eteläisen Jakomäen ulkoinen ilme ei enää ole täysin alkuperäinen. Mäen päällä olevat talot ovat kolmikerroksisia, koska korkeampia ei voitu rakentaa läheisen [[Malmin lentokenttä|Malmin lentokentän]] takia. Yleisesti Jakomäen kerrostalot ovat 3–6-kerroksisia.
 
Jakomäen pienessä lähiökirkossa on Göran Augustsonin seinämaalaus, joka peittää koko alttariseinän. Ostoskeskus, kirjasto, päiväkoti Naava ja terveyskeskus ovat kirkon lähellä.
 
Kerrostalojen keskellä oleva puuton Jakomäenkallion huippu nousee 60 metrin korkeuteen merenpinnasta. Jääkauden jälkeen merenpinta oli huomattavasti korkeammalla: kalliolla on [[pirunpelto]], entinen rantakivikko. Huomattavasti avoimemmat näköalat löytyvät Jakomäentien lounaiskaarteen Kaivantopuistosta. Mäenrinteet ovat täynnä linnoitusvallituksia, joita venäläiset rakensivat ensimmäisen maailmansodan varalle. Ida Aalbergin tien tornitalot [[Pohjois-Haaga]]ssa ja kolmentoista kilometrin päässä sijaitseva [[Malminkartanonhuippu]] erottuvat hyvin.
Rivi 33 ⟶ 37:
Jakomäen asemakaava laadittiin 1960-luvulla. Maanmittaushallituksen arkistossa on merkintä alueesta nimeltä 'jacobacka' kuitenkin jo vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.<ref name="lop">[http://kaupunginosat.net/suurmetsajakomaki/index.php?option=com_content&task=view&id=1060&Itemid=393 Jakomäki]</ref> Alueella joka tunnettiin nimellä Alppikalliot, oli ollut sitä ennen rintamamiestaloja.
 
Jakomäen talot rakennettiin pikavauhtia korkealle mäelle vuosina 1967–1969. Talot on [[Asemakaava|asemakaavallisestiasemakaava]]llisesti sijoitettu väljästi kallioiseen maastoon, jossa luonto on voimakkaasti läsnä. Helsingin kaupungille Jakomäki oli suurhanke. Asuntopula oli suuri ja vuokra-asunnot tulivat tarpeeseen. Alueelle tuli alussa pelkkiä kaupungin [[vuokra-asunto]]ja, mutta myöhemmin rakennettiin myös omistusasuntoja. Rakentamisaikaan ajateltiin, että asuntopula olisi hetkellinen, ohimenevä ilmiö ja 30 vuoden päästä mietittäisiin, mitä taloille tehtäisiin.{{lähde}} Purkaminen oli esillä tulevana vaihtoehtona.<ref>[http://www.talouselama.fi/uutiset/jaako+sinulle+musta+pekka++1970luvun+taloista+se+purkukuntoinen/a664363?service=mobile Jääkö sinulle musta pekka - 1970-luvun taloista se purku kuntoinen?] Talouselämä</ref>
 
Jakomäki oli sekä asemakaavana että rakennusten osalta aikansa suunnittelutavoitteiden tyypillinen toteutus. Siellä oli nähtävissä teollisen rakentamisen pääpyrkimys päästä mahdollisimman suuriin valmistussarjoihin. Näillä periaatteilla toteutettujen kerrostalojen ehkä silmiinpistävin ominaisuus oli samankaltaisuus ja yksitoikkoisuus. Nopeasti rakennetulle alueelle, jota siihen aikaan pidettiin aika syrjäisenä, muutti liki 7000 uutta, pääosin helsinkiläistä asukasta, joita jossain määrin vaivasi uuteen alueeseen liittyvä juurettomuus.{{lähde}} Palvelutkin olivat huonot. [[Ydinkeskusta_Ydinkeskusta (Helsinki)|Helsingin keskustaan]] pääsi silti sujuvasti moottoritien linja-autolla. Linja 77 on kulkenut Jakomäkeen [[1. toukokuuta]] [[1973]] lähtien.
 
=== Jakomäki 80-luvulla ===
Rivi 50 ⟶ 54:
Jakomäki ei ole enää kovinkaan ongelmainen paikka väestön ikäännyttyä{{lähde}}. Jakomäen ostoskeskuskin on rauhoittunut pahimpien vuosien jälkeen. Tilastojen valossa Jakomäen työttömyysaste on kuitenkin edelleen kaupungin peruspiireistä suurin (31.12.2010: 16,1&nbsp;%)<ref name="aluesarjat">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aluesarjat.fi/|Nimeke=Helsingin seudun aluesarjat|Julkaisija=Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta ja Tilastokeskus|Viitattu=28.1.2013}}</ref> ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden asukkaiden määrä alhaisin (1.1.2012: 9,6&nbsp;%).<ref name="aluesarjat"/> Osaksi näistä syistä jakomäkeläisten keskimääräinen tulotaso on pienin kaikista kaupungin peruspiireistä.<ref name="aluesarjat"/> Korkea työttömyysaste on osaksi seurausta Jakomäen suuresta ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrästä (1.1.2010: 20,4%<ref name="helsinki-alueittain"/>); ulkomaalaisten on Suomessa tunnetusti vaikeampaa työllistyä.{{lähde}}
 
[[Vuokra-asunto]]jen osuus asuntokannasta on erittäin suuri: 66,0&nbsp;% (31.12.2009), mikä on korkein luku Helsingin peruspiireistä (koko kaupungissa vuokra-asuntoja 44,7&nbsp;%).<ref name="helsinki-alueittain"/> Asuntojen hinnan osalta Jakomäki on Helsingin edullisimpia. Vaaleissa alueen äänestysprosentti on usein ollut kaupungin alhaisin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/extrat/kunnallisvaalit2004/artikkeli/1076154342452 | Nimeke=Jakomäki oli seudun vaisuin äänestysalue | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Ajankohta=2004 2004| Viitattu=4.11.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/Pakko%C3%A4%C3%A4nestys+ei+innosta+konkaripoliitikkoja++kartta+n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+%C3%A4%C3%A4nestysaktiivisuuden+vaihtelut+/a1305610774754 | Nimeke=Pakkoäänestys ei innosta konkaripoliitikkoja – kartta näyttää äänestysaktiivisuuden vaihtelut | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Ajankohta=29.10.2012 | Viitattu=4.11.2012}}</ref> [[Tony Halme]]en kannatus vuoden [[eduskuntavaalit 2003|2003 eduskuntavaaleissa]] oli suurimmillaan juuri Jakomäessä, minkä lehdistö tulkitsi vastalauseeksi nykypolitiikkaa vastaan.{{lähde}}
 
Musliminaisten oma uimavuoro Jakomäen uimahallissa herätti huomiota mediassa vuoden 2008 kunnallisvaalien aikaan koska uimavuoroa väitettiin syrjinnäksi. Sittemmin selvisi, että kiistelty musliminaisten uintivuoro onkin kaikkien naisten uintivuoro.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/34865-kiistelty-muslimien-uimavuoro-onkin-kaikkien-naisten-vuoro | Nimeke =Kiistelty muslimien uimavuoro onkin kaikkien naisten vuoro}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/34546-musliminaisten-uimavuoroa-vaitetaan-syrjinnaksi | Nimeke =Musliminaisten uimavuoroa väitetään syrjinnäksi}}</ref>
Rivi 79 ⟶ 83:
Jakomäkeen pääsee busseilla
* [[Helsingin keskusta]]sta 77, 741
* [[Siltamäki|Siltamäestä]] [[Puistola]]n tai [[Malmi_Malmi (Helsinki)|Malmi]]n kautta 75A, 77A, 577
* [[Pasila]]sta 518
* [[Mellunmäki|Mellunmäestä]] 56, 62 (ei K-vuorot)
Rivi 116 ⟶ 120:
==Viitteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
 
{{Helsinki}}