|
}}
{{korjattava/kieli|paljon kijrotusvihreitä}}
'''Manuel Bonilla Chirinos''' ([[7. kesäkuuta]] [[1849]] [[Juticalpa]], [[Honduras]] – [[21. maaliskuuta]] [[1913]]) oli hondurasilainen poliitikko, joka toimi [[Hondurasin presidentti|maansa presidenttinä]] vuosina 1903–1907 ja 1912–1913. Hän oli käynnistämässä [[Hondurasin kansallispuolue]]tta.
Bonilla syntyi [[Juticalpa]]ssa 1849. Hän osallistui moniin taisteluihin, ensin liberaalina, sitten konservatiivina. [[Terencio Sierra]]n hallituskaudella Bonilla pyrki muodostamaan konservatiivestakonservatiiveista kansallispuolueen. Maan ainaainoa järjestäytynyt taho oli vielä [[Hondurasin liberaalipuolue]], mutta Bonillan pyrkimysten pohjalle rakentui myöhemmin [[Hondurasin kansallispuolue]].<ref name="monografia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.monografias.com/trabajos57/presidentes-honduras/presidentes-honduras2.shtml| Nimeke = Presidentes de Honduras entre el siglo XIX y el XX| Tekijä = Williams, Wendy| Julkaisu = Monografias.com| Viitattu = 15.11.2011| Kieli = {{es}}}}</ref>
Kun Sierra ei suostunut jättämään paikkansa presidenttinä, Bonillan johtama vallankaappaus kaatoi Sierran vuonna 1903. Bonilla pyrki presidenttinä tukahduttamaan opposition toiminnan ja vangitutti esimerkiksi entisen presidentin [[Policarpo Bonilla]]n. HänenBonillan aikanaanaikana Hondurasissa kehitettiin muun muassa maan tieverkkoamaantieverkkoa. BonillaHän teki myös ystävyyssopimukset [[Nicaragua]]n, [[Guatemala]]n ja [[El Salvador]]in kanssa. Espanjan kuningas [[Alfonso XIII]] toimi neuvotteluinaneuvottelijana, kun Bonilla onnistui sopimaan Nicaraguan kanssa maiden välisestä rajasta [[Moskiittorannikko|Moskiittorannikolla]]. Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1906, mutta Nicaragua muutti kantansakantaansa vuonna 1912. Bonilla tuki edeltäjänsä tavoin banaaniyrityksiä ja antoi niille verohelpotuksia jasekä luvan rakentaa satamia, teitä ja rautateitä.<ref name="growth">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/honduras/19.htm| Nimeke = The Growth of the Banana Industry| Tekijä = Merrill, Tim}}</ref>
Guatemalan ja El Salvadorin välistä sopimusta pidettiin Nicaraguassa maan vastaisena liittona. Nicaraguan [[José Santos Zelaya]] alkoi tukea Hondurasin liberaaleja, joiden tavoitteena oli syöstä Bonilla vallasta. [[Nicaraguan asevoimat|Nicaraguan asevoimien]] tukemana liberaalit tunkeutuivat Hondurasiin helmikuussa vuonna 1907 ja perustivat juntan. Bonillan tukena oli puolestaan [[El Salvadorin asevoimat]], joiden tuollatuella pystyiBonilla onnistui pysymään vallassa maaliskuullemaaliskuuhun asti. HänenBonillan joukkonsajoukot hävisivät kuitenkin lopulta taistelussa, jossa käytettiin ensimmäisen kerran Keski-Amerikan historiassa [[konekivääri|konekivääreitä]].<ref name="growth"/> Yhdysvalloissa pelättiin Zelayan vallan kasvavan koko Keski-Amerikassa, ja yhdysvaltalaiset joukot suojelivat Hondurasin pohjoisrannikon banaanikauppaa jasekä Bonillan viimeistä tukikohtaa [[Fonsecanlahti|Fonsecanlahden]] rannalla [[Amapala]]ssa. Taistelut päättyivät, kun Bonilla haki Yhdysvaltain johtamien neuvotteluiden jälkeen turvapaikkaa ''[[USS Chicago (1885)|USS Chicagolta]].<ref name="expand">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/honduras/16.htm| Nimeke = The Expanded Role of the United States| Tekijä = Merrill, Tim}}</ref>
Bonilla johti vuonna 1911 kapinaa [[Miguel R. Dávila]]n kapinaa vastaan.<ref name="expand"/> Liikettä rahoitti [[Cuyamel Fruit Company]].<ref>Valtonen, s. 315.</ref> Kapinalliset ja hallinto suostuivat aselepoon, ja sopimuksen mukaan Yhdysvallat saivatsai valita seuraavan väliaikaisen presidentin. Tehtävään valittiin [[Francisco Bertrand]], joka lupasi järjestää vapaat vaalit. Bonilla voitti vuoden 1912 vaalit, mutta ehti olla virassa vain hieman reilun vuoden.<ref name="expand"/> Hän sairastui vakavasti ja ilmoitti jättävänsä tehtävänsä 20. maaliskuuta vuonna 1913. SeuravanaSeuraavana päivänä hän kuoli.<ref name="monografia"/>
== Lähteet ==
| 