|
}}
'''Ali Ahmed Said''' tai '''Ali Ahmad Said Asbar''' {{k-ar|'''علي أحمد سعيد إسبر'''}}; [[Arabian translitterointi|transl.]]: ''Alî Ahmadi Sa'îdi Asbar'', tai ''Ali Ahmad Sa'id'' (s. [[1. tammikuuta]] [[1930]] [[Al Qassabin]], [[Lattakia]], [[Syyria]]), tunnetaan myös kirjailijanimellä '''Adonis''' eli '''Adunis''' (Arabiaksi: '''أدونيس'''), on [[syyria]]lainen runoilija ja esseisti, joka on asunut 1960-luvulta lähtien lähinnä [[Libanon]]issa ja [[Ranska]]ssa<ref name=markkanen>Kristiina Markkanen, Kristiina: Kapinarunoilija,. ''Helsingin Sanomat'' 28.8.2011, sivus. D 6</ref>. Hän on kirjoittanut arabian kielellä yli 20 teosta, joihin kuuluu perusteos, johdatus arabialaiseen runousoppiin (engl. käännös ''An Introduction to Arab Poetics''<ref>[http://yalepress.yale.edu/yupbooks/book.asp?isbn=9780300181258 Adonis, Selected Poems, kirjaesittely], viitattu 19.7.2012</ref>.
==Tausta==
Adonis syntyi [[Aleviitit|aleviitti]][[Šiialaisuus|šiialaiseen]] perheeseen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lexicorient.com/e.o/adonis.htm | Nimeke =Adonis | Julkaisu = Art and Culture | Julkaisija = Looklex Encyclopaedia| Viitattu = 12.9.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Hän opiskeli [[1950-luku|1950-luvulla]] filosofiaa [[Damaskoksen yliopisto]]ssa. Hän kritisoiarvosteli vallassa olevaa Baath-puoluetta ja joutui lopulta pakenemaan [[Libanon]]iin. [[Beirut]]issa Adonis toimitti [[Majallat Shi'r]] -nimistä kulttuuriaikakauslehteä. [[Libanonin sisällissota|Libanonin sisällissodan]] puhjettua hän pakeni [[Pariisi]]in. Hän on saanut Ranskan kansalaisuuden. Hän puhuu [[Ranskan kieli|ranskaa]] ja [[Arabian kieli|arabiaa]]. Adonis on kritisoinutarvostellut niin Syyrian nykyistä presidenttiä [[Bashar Al-Assad]]ia kuin uskonnollisia [[Islamismi|fundamentalisti-islamistejakin]].<ref name=adoniskolmannenmaailman>{{Verkkoviite | Osoite = http://areena.yle.fi/radio/2179183| Nimeke = Kolmannen maailman puheenvuoroja. Uskonto ja vallankumous. Syyrialaissyntyisen runoilija Adoniksen näkemyksiä| Tekijä =Jussi Raumolin| Tiedostomuoto = | Julkaisu = Yle Areena| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 12.9.2014 }}</ref>
==Kirjailijana==
Adonista pidetään arabikirjallisuuden megatähtenäsuurena tähtenä. Hänen saadessaan 2011 merkittävän saksalaisen kirjallisuuspalkinnon, [[Frankfurtin kaupungin Goethe-palkinto|Goethe-palkinnon]] palkintoraati luonnehti häntä: "Adonis on sukupolvensa tärkein arabirunoilija, mutta hänellä on merkittävä rooli myös maailmankirjallisuudessa." Adonis on arvostellut arabimaailman väkivaltaisia kehittymättömiä hallintoja, ja on esitetty, että palkinnon taustalla olisi osittain myös tuen antaminen arabivallankumouksille. Pitkään on veikkailtu, että hän saisi myös [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobel-palkinnon]].<ref name=markkanen/>
Adoniksen runoja on suomentanut [[Jaakko Hämeen-Anttila]], joka on samaa mieltä sen yleisen käsityksen kanssa, että Adoniksen runous on vaikeaa. Häntä pidetään arabirunouden uudistajana, mutta hän itse on sitä mieltä, että nykyajan arabikirjallisuus on vain retoriikkaa, joka heijastelee politiikan pysähtyneisyyttä. Hänen on sanottu suhtautuvan uskontoon kielteisesti, ja hän on itsekin sanonut itseään pakanarunoilijaksi, mutta Hämeen-Anttilan mukaan hän suhtautuu kielteisesti fundamentalismiin, ei uskontoon sinänsä.<ref name=markkanen/>
Adonis on länsimaissa tunnettu runoilija. Runoja on käännetty etenkin ranskaksi, mutta myös monille muille kielille, muun muassa suomeksi. Arabimaissa hän on kulttuurinentunnettu ikonikulttuurihenkilö ja poliittinen puhuja, jonka runotilaisuudet ovat suosittuja, vaikka häntä Hämeen-Anttilan mukaan pidetään elitistisenä taiderunoilijana.<ref name=markkanen/>
Libanon
==Suomennetut teokset==
|
