Ero sivun ”Unkarilaiset riimut” versioiden välillä

On oletettu, että unkarilaisten esi-isät jo ennen maahantuloa 800-luvun lopulla omaksuivat riimukirjoituksen tai sen esimuodon [[Turkkilaiset kansat|turkkilais]]<nowiki/>kansoilta, joiden tiedetään käyttäneen vastaavantapaisia kirjaimistoja. Tähän viittaa myös se, että unkarin kielen sanat ''ír ''‘kirjoittaa’ ja ''betű ''‘kirjain’ ovat vanhoja turkkilaisia lainoja. Mitään kiistatonta arkeologista todistusaineistoa tästä ei ole, eikä myöskään varmuudella tiedetä, että historiallista székely rovásírás -kirjaimistoa olisi koskaan käytetty kaikkialla Unkarissa tai ylipäätään muualla kuin Transilvanian székely-heimon parissa. Mahdollisesti vanhin, kiistelty muistomerkki on vuoden 900 tienoilta ja käsittää vain neljä riimumerkkiä, joiden tulkinta on epävarma.^[4]

1200–1500-luvuilta on säilynyt lyhyitä tekstejä, ja 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa tšekkiläinen oppinut Philip de Pencicz merkitsi muistiin ns. Nikolsburgin aakkoston (tämä pergamenttisivu löytyi kirjan takasivuksi sidottuna Dietrichsteinin herttuoiden kirjastosta Nikolsburgista eli nykyisen [[Tšekin tasavalta|Tšekinmaan]] [[Mikulov|Mikulovista]]): yhteensä 46 kirjain- ja [[Ligatuuri|ligatuurimerkkiä]].^[1]