Ero sivun ”Painaminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 25:
Uusi mullistus kirjapainossa tapahtui latomakoneen myötä. Aikaisemmin latojat olivat kirjapainossa laittaneet kirjasimet yksitellen painolevyihin. Sellainen painaminen oli erittäin työlästä. Vuonna [[1886]] [[Ottmar Mergenthaler]] esitteli ''New York Tribunen'' kustantajille kehittämänsä latomakoneen. Kone teki seitsemän ammatitaitoisen latojan työn kooten painolevylle automaattisesti rivin kirjasimia, ”a line o’ types”, josta menetelmä sai nimen [[Linotype]]. Latojat vastustivat kiihkeästi latomakoneita, mikä hidasti huomattavasti Linotypen yleistymistä. Pitkällä aikavälillä kehitys ei kuitenkaan ollut pysäytettävissä. Latomakonetta on kiittäminen muutaman kolikon hintaisista sanomalehdistä ja tavallisten ihmisten ostettavissa olevista kirjoista ja sitä kautta lukutaidottomuuden vähittäisestä katoamisesta.<ref name="popp">Popp, Georg (toim.): ''Hengen jättiläiset''. WSOY, Helsinki, 1960.</ref>
=== Painokone ===
== Digitaaliset painomenetelmät ==▼
[[Kuva:Scanseri 4c offset.jpg|200px|thumb|Ryobi neliväri offset-painokone]]
Painokone on lehtien, kirjojen, esitteiden ja pakkausten painamiseen käytettävä laite. Painokoneita on monia erityyppisiä, ja ne soveltuvat eri tarkoituksiin. Painokoneet voidaan perinteisesti luokitella muun muassa käytettävän materiaalityypin mukaan, ns. [[arkkipaino]]koneisiin ja [[Rotaatiopaino|rotaatiokoneisiin]], joiden paperi syötetään rullalta. Arkkipaino on yleisempää kirjojen ja pakkausten painamisessa, esimerkiksi sanomalehdet tehdään rotaatiopainoissa. Erilaisia painomenetelmiä ovat muun muassa
* [[Offsetpaino|offset]]
* [[flexopaino]]
* [[syväpaino]]
* [[kohopaino]]
* [[seripaino]] (silkkipaino)
* tampopaino.
▲=== Digitaaliset painomenetelmät ===
Nykyään perinteisten painomenetelmien rinnalle ovat tulleet erilaiset digipainomentelmät, jolloin kyseessä on painoaihion tulostaminen suoraan paperille. Tulostusmenetelminä on tällöin elkografia, elektrofotografia, elektrografia, ionografia, magnetografia, mustesuihku ja termografia, joista yleisimpiä{{lähde}} ovat elektrofotografia ja mustesuihku. Myös termografiaa saatetaan käyttää esimerkiksi kuittien tulostamiseen.
Rivi 33 ⟶ 44:
Nettilehdet ovat kasvattaneet suosiotaan 2007-2012. Ilkka Herlin perusti [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] uudestaan yksinomaan nettilehtenä vuonna 2007. Esimerkiksi [[New York Times]]in ja [[Kauppalehti|Kauppalehden]] nettiversiot ovat muuttuneet maksullisiksi vuosina 2011 ja 2012, mikä on uusi ilmiö nettilehtien kentällä, kun aikaisemmin niiden ansaintalogiikka perustui mainoksiin. Samalla vuosikymmenellä nettilehdet ovat muuttumassa sovelluksiksi, joita voidaan käyttää erilaisilla tietokoneilla ja älypuhelimilla ilman Internet-selainta. Tämä edustaa uutta kehityssuuntaa lehtien jakelussa.
=== Painokonemerkkejä ===
* Heidelberg
* MAN Roland
| |||