Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti: en:Graduate Student (strong connection between (2) fi:Jatkotutkinto and w:Doctor) |
→Jatkotutkinnon rakenne ja suorittaminen: onhan se yleistä, että pituus on jotain 200 sivua, ei se 300 ole normi |
||
Rivi 18:
Nykyään useimmilla aloilla pyritään siihen, että jatkotutkinnon suorittajat suorittaisivat suoraan tohtorin tutkinnon, sillä lisensiaatin tutkinto ei sovi [[Bolognan prosessi]]n mukaiseen kolmiportaiseen tutkintorakenteeseen. Molempien tutkintojen rakenteeseen kuuluu noin vuoden työpanosta vastaava määrä syventäviä opintoja sekä lopputyö. Lisensiaatintutkimus on laajuudeltaan noin vuoden työpanosta vastaava julkaisu tai sellaisten kokoelma, joka osoittaa tekijältään hyvää perehtymistä tutkimusalueeseen sekä kykyä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Käytännössä lisensiaatintutkimuksen tekeminen vaatii noin vuoden täysipäiväisen työpanoksen. Jatko-opinnot eivät ole sidottuja paikkaan eivätkä aikaan. Täyspäiväinen opiskelu on käytännössä mahdollista vain yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai suuryrityksen tutkimuslaboratoriossa.
[[Väitöskirja]] on tohtorin tutkinnon päättävä suoritus, joka suositusten mukaan olisi saatava toteutettua n. neljässä vuodessa. Näiden aikana olisi lisäksi suoritettava jatko-opintojen syventävät opinnot. Väitöskirjalta vaaditaan huomattavasti lisensiaatintutkimusta korkeampaa tasoa. Sen tulee sisältää ''uutta tieteellistä tietoa'' sekä syvällistä perehtyneisyyttä tutkimusalaan. Yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla väitöskirja on tyypillisesti ''monografi'' eli yhden tekijän kirjoittama kirjamuotoinen julkaisu (
Väitöskirjan valmistumisen jälkeen [[tiedekunta]] (tai vastaava) määrää sille kaksi esitarkastajaa, jotka arvioivat tutkimuksen onnistumisen. Jos väitöskirja on kelvollinen, se saa painatusluvan. Tämän jälkeen väittelijä puolustaa tutkimustaan muodollisessa väitöstilaisuudessa hänelle määrättyä vastaväittäjää l. ''opponenttia'' vastaan. Alasta riippuen väittelyn luonne voi vaihdella paljonkin.
| |||