Ero sivun ”Elvi Sinervo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ystävyyden seura ja vankeus
Rivi 6:
Sinervo kuului vuonna 1936 perustetun [[Kiila (yhdistys)|kulttuuriyhdistys Kiilan]] kantaviin voimiin alusta lähtien. Hänen lisäkseen Kiilan ydinryhmään kuuluivat [[Jarno Pennanen]], [[Arvo Turtiainen]], [[Viljo Kajava]] ja [[Otto Varhia]]. Varsinaisesti Kiilaan hyväksyttiin vain kirjailijat, mutta ryhmässä toimi aktiivisesti myös kriitikoita ja elokuvaohjaajia. Jo tunnustusta saaneista kirjailijoista Kiilaan liittyivät [[Katri Vala]] ja [[Pentti Haanpää]]. Sodan jälkeen Kiilan toiminta virisi nopeasti uudestaan, ja se jatkui aina 1970-luvulle saakka.
 
Sinervo kuului miehensä [[Mauri Ryömä]]n kanssa [[Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura]]a perustajiin ja hän toimi seuran varasihteerinä 1940. Valtiojohto kuitenkin katsoi seuran uhkaavan Suomen turvallisuutta ja se kiellettiin. Johto pidätettiin. Sinervo tuomittiin heinäkuussa 1941 kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen [[valtiopetos|valtiopetoksen]] valmistelusta. Hän vapautui kesäkuussa 1944.<ref>Portin, Anja: Vanki nro 412/41. HS Kuukausiliite 9/2014, s. 56–63</ref>
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Sinervoa pidettiin vankeudessa, [[turvasäilö]]ssä poliittisen vakaumuksensa vuoksi. Hänen tunnetuimpiin runoihinsa kuuluva ''Natalia'' on tältä ajalta. Muista Sinervon poliittisista teksteistä muistetaan mm. SKP:n 30-vuotisjuhliin 1948 kirjoitettu ''Kivinen laulu'' sekä vuoden 1949 [[Kemin veritorstai]]n innoittamat ''Lintu mustasiipi lennä'' ja ''Sinä tiedät luokkasi lait''. Nämä ja monet muut hänen runonsa saivat uutta julkisuutta lauluiksi sävellettyinä vasemmistolaisen [[poliittinen laululiike|poliittisen laululiikkeen]] nousun myötä 1970-luvun alussa.
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Sinervoa pidettiin vankeudessa, [[turvasäilö]]ssä poliittisen vakaumuksensa vuoksi. HänenSinervon tunnetuimpiin runoihinsarunoihin kuuluva ''Natalia'' on tältä ajaltavankeusajalta. Muista Sinervon poliittisista teksteistä muistetaan mm. SKP:n 30-vuotisjuhliin 1948 kirjoitettu ''Kivinen laulu'' sekä vuoden 1949 [[Kemin veritorstai]]n innoittamat ''Lintu mustasiipi lennä'' ja ''Sinä tiedät luokkasi lait''. Nämä ja monet muut hänen runonsa saivat uutta julkisuutta lauluiksi sävellettyinä vasemmistolaisen [[poliittinen laululiike|poliittisen laululiikkeen]] nousun myötä 1970-luvun alussa.
 
Elvi Sinervo oli naimisissa lääkäri-kansanedustaja-päätoimittaja [[Mauri Ryömä]]n (1911–1958) kanssa. Vuonna 1933 solmittu liitto päättyi Ryömän kuolemaan liikenneonnettomuudessa. Suomentaja [[Liisa Ryömä]] on Sinervon ja Mauri Ryömän tytär.