Ero sivun ”Frankfurt am Main” versioiden välillä

331 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
ilmasto-osion siirto, fix fix
(ilmasto-osion siirto, fix fix)
| pushpin_label_position = bottom
| aluetyyppi = Valtio
| alueen_nimi = {{Saksan lippu}} [[Saksa]]
| aluetyyppi1 = [[Saksan osavaltiot|Osavaltio]]
| alueen_nimi1 = [[Hessen]]
| postinumero = 60001–60599, 65901–65936
| suuntanumero = 069, 06109, 06101
| kotisivu = [{{URL|http://www.frankfurt.de/ Frankfurt am Main]}}
| huomautukset = Lähteet: <ref name="statistics">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=437171 | Nimeke = Living in Frankfurt > Statistics | Tekijä = | Julkaisu = Frankfurt.de | Julkaisija = City of Frankfurt am Main | Viitattu = 29.7.2009}}</ref> = Pinta-alat ja väkiluvut
}}
 
Frankfurt on merkittävä talouselämän keskus. Siellä sijaitsevat muun muassa Euroopan Keskuspankki, Deutsche Bundesbank, Frankfurtin arvopaperipörssi ja Frankfurtin messut (Frankfurter Messe). Kaupunki on niin ikään merkittävä maa- ja ilmaliikenteen solmukohta.<ref>http://ebn24.de/index.php?id=34285</ref>
Frankfurtissa on huomattavan arvokas taidekokoelma. Tunnettuja frankfurtilaisia rakennuksia ovat muun muassa raatihuone der Römer 1400-luvulta, [[Goethe]]n syntymäkoti sekä [[tuomiokirkko]], joka on alkuaan vuodelta 852. Kaupungin yliopisto on perustettu vuonna 1914. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] ilmapommitukset vahingoittivat Frankfurtia pahoin, muun muassa vanhakaupunki tuhottiin lähes kokonaan.
 
Frankfurtin kolme keskeistä nähtävyyttä sijaitsevat toistensa läheisyydessä vanhassakaupungissa: [[Kaiserdom St. Bartholomäus]], [[Römerberg]] ja [[Paavalinkirkko (Frankfurt am Main)|Paavalinkirkko]] ({{k-de|Paulskirche}}).
Frankfurtissa asuu noin 680&nbsp;000 ihmistä (2010)<ref name="statistics" />, ja sen metropolialueella vastaavasti viitisen miljoonaa, joten se on toiseksi suurin Saksan metropolialueista.
 
Frankfurtista käytetään pitempää nimeä ''Frankfurt am Main'' (Frankfurt Main-joen varrella) silloin, jos on sekaannuksen vaara Puolan rajalla sijaitsevan [[Frankfurt (Oder)|Frankfurt an der OderOderin]]in kanssa , joka puolestaan on pienempi saksalainen kaupunki Puolan rajalla.
 
== Historia ==
 
=== Frankkien kahlauspaikasta [[Euroalue]]enEuroalueen keskukseksi ===
[[Tiedosto:Roemerberg-ffm001.jpg|thumb|200px|Frankfurtin[[Römerberg]]illä sijaitseva historiallinen raatihuone ''[[Römer]]'' lukeutuu kaupungin tunnusmerkkeihin.]]
[[Tiedosto:Mk Frankfurt Merian Stadtansicht.jpg|thumb|200px|Frankfurt noin vuonna 1612.]]
[[Tiedosto:Frankfurt Am Main-Altstadt-Zerstoerung-Luftbild 1944.jpg|thumb|200px|Toisessa maailmansodassa tuhoutunutta vanhaakaupunkia.]]
 
Nykyisen Frankfurt am Mainin alueella on ollut asutusta jo nuoremmalta [[kivikausi|kivikaudelta]] alkaen. Ennen vuotta 100 Mainin laaksoon kehittyi roomalainen sotilastukikohta. Sitä seurasi roomalaisten siirtokunta Nida, joka sijaitsi nykyisen Heddernheimin kaupunginosan alueella. Alemannit tuhosivat siirtokunnan hyökkäyksellään. Mainin pohjoisrannan kahlaamon ("Furt") kohdalla oli frankkilainen (Frank+Furt=Frankfurt eli "Frankkien kahlaamo") kuningashovi, joka kohosi kukoistukseensa 700-luvulla. Varhaisin kirjallinen maininta Frankfurt am Mainista on [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] regensburgilaiselle Pyhän Emmeramin luostarille osoittamassa asiakirjassa 22. helmikuuta 794. Vuonna 843 Frankfurtista tuli itäfrankkien valtakunnan pääkaupunki ja 1220 se sai vapaan keisarinkaupungin aseman (''Freie Reichsstadt'').
 
Frankfurtissa oli järjestetty kuninkaanvaaleja jo vuodesta 1147, samoihin aikoihin kaupungin ympärille rakennettiin [[kaupunginmuuri|muuri]]. Vuonna 1356 siitä tuli virallisesti Saksan kuninkaiden valitsemispaikka. Vuosina 1562–1792 kaupunki oli keisareiden kruunauspaikka. 1200- ja 1300-luvulla Frankfurt toimi Reinin-Mainin alueen kaupunkien liiton pääpaikkana. Vuoden 1300 tienoilla Frankfurt peri Ranskan [[Champagne]]n aseman lännen ja idän välisen kaupan välittäjänä ja siitä kasvoi Euroopan kauppa- ja tavaraliikenteen keskuspaikka. Frankfurt oli jatkuvasti riidoissa [[Hanau]]n ja Hessenin maakreivien kanssa, ja kaupungin suhteet [[Mainz]]in arkkihiippakuntaan olivat huonot. Nämä vastakkainasettelut kestivät aina [[1800-luku|1800-luvulle]] asti. Tätä vuosisataista vihanpitoa on pidetty eräänä syynä siihen, että [[Wiesbaden]]ista tuli Hessenin pääkaupunki Frankfurtin sijasta. [[1500-luku|1500-]] ja [[1600-luku|1600-luvulla]] kaupungin kehitystä varjostivat juutalaisvainot sekä riidat luterilaisten ja [[kalvinismi|kalvinistien]] kesken. Tästä huolimatta taiteet, tieteet ja liike-elämä alkoivat kukoistaa 1500-luvulla. Aina [[1400-luku|1400-luvulta]] 1600-luvulle asti Frankfurtissa järjestettiin Saksan merkittävimmät kirjamessut. Perinne elvytettiin jälleen vuonna 1949.
 
Vanhan valtakunnan loppuaikoina vuonna 1806 ruhtinas[[priimas]] [[Karl Theodor von Dalberg]] yhdisti Frankfurtin [[Regensburg]]in ja [[Aschaffenburg]]in ruhtinaskuntiin. Vuonna 1810 Dalberg menetti Regensburgin [[Baijeri]]lle ja sai hyvitykseksi alueita Hanausta ja [[Fulda]]sta, jotka yhdessä Frankfurtin ja Aschaffenburgin kanssa muodostivat vuosina 1810–1813 lyhytikäisen Frankfurtin [[suurherttua]]kunnan. [[Wienin kongressi]] päätti [[8. kesäkuuta]] [[1815]] palauttaa Frankfurtille vapaan kaupungin aseman uuden [[Saksan liitto|Saksan liiton]] yhteydessä. Liittopäivät pidettiin Frankfurtissa. Niin kutsuttu [[esiparlamentti]] ja [[Frankfurtin kansalliskokous|kansalliskokous]] kokoontuivat Frankfurtissa 1848 suunnittelemaan Saksan yhtymistä. [[Preussin-Itävallan sota|Preussin-Itävallan sodassa]] 1866 Frankfurt pysyi uskollisena Saksan liitolle. Yleinen mielipide pysyi enemmän Itävallan ja keisarin puolella, vaikka eräiden mielestä taloudelliset ja ulkopoliittiset syyt puolsivat vapaaehtoista liittymistä Preussiiin. 18. heinäkuuta Preussin joukot miehittivät Frankfurtin ja 2. lokakuuta se liitettiin Preussiin ja siten Saksaan. Näin Frankfurt menetti lopullisesti riippumattoman [[kaupunkivaltio]]n asemansa.
 
Liittyminen Preussiin merkitsi kaupungille nopeaa kasvua teollisuuskeskukseksi. Tulevina vuosikymmeninä Frankfurtin hallinnollinen alue kaksinkertaistui. [[Kansallissosialismi]]n kaudella kaupungista karkotettiin murhattaviksi 11&nbsp;134 juutalaista. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] ilmapommitukset [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana tuhosivat noin 70 % kaupungin rakennuskannasta, mukaan luettuna vanhankaupungin lähes täydellinen tuho. [[Keskiaika|Keskiajalta]] säilynyt kaupunkikuva hävisi iäksi ja sodan jälkeen tilalle nousi maankäytöllisesti tehokasta uutta arkkitehtuuria. Yhdysvaltain sotilashallinnolla oli Frankfurtissa päämaja ja pian kaupungista tuli [[Trizone]]-alueen eli Yhdysvaltain, Ranskan ja Britannian miehitysvyöhykkeiden yhteinen hallintokeskus. Uuden liittotasavallan pääkaupungista päätettäessä Frankfurt hävisi [[Konrad Adenauer]]in suosikille [[Bonn]]ille. Frankfurtiin oli jo rakennettu talo parlamentille, nykyisin siinä toimii [[Hessischer Rundfunk]] -yleisradioyhtiö. Kaupungin asema talouskeskuksena vahvistui uudelleen ja vuonna 1998 siitä tuli [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] pääpaikka.<ref>http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=3949&_ffmpar[_id_eltern]=3946</ref>
 
== Ilmasto ==
 
[[Tiedosto:Skyline-ost-west-ffm003.jpg|thumb|left|180px|Pilvenpiirtäjät luovat Frankfurtille eurooppalaisittain epätyypillisen siluetin.]]
Frankfurtin varhaisimmat lämpötilamittaukset ovat joulukuulta 1695. Jatkuvaa tilastointia on vuodesta 1826. Frankfurt ja Reinin-Mainin alue sijaitsevat Ylä-Reinin tasangon pohjoisosassa, joka on ilmastoltaan Saksan lämpimimpiä seutuja. Kaudella 1961–1990 vuotuinen keskilämpötila oli 9,7&nbsp;°C (vrt. [[Berliini]] 8,9&nbsp;°C, [[Bremen]] 8,8&nbsp;°C, [[Essen]] 9,6&nbsp;°C, [[Hampuri]] 9,0&nbsp;°C, [[München]] 7,6&nbsp;°C, [[Stuttgart]] 8,7&nbsp;°C).
 
| spjoulu = 9.9
}}
 
== Historia ==
 
=== Frankkien kahlauspaikasta [[Euroalue]]en keskukseksi ===
[[Tiedosto:Roemerberg-ffm001.jpg|thumb|200px|Frankfurtin historiallinen raatihuone ''Römer'' lukeutuu kaupungin tunnusmerkkeihin.]]
[[Tiedosto:Mk Frankfurt Merian Stadtansicht.jpg|thumb|200px|Frankfurt noin vuonna 1612.]]
[[Tiedosto:Frankfurt Am Main-Altstadt-Zerstoerung-Luftbild 1944.jpg|thumb|200px|Toisessa maailmansodassa tuhoutunutta vanhaakaupunkia.]]
 
Nykyisen Frankfurt am Mainin alueella on ollut asutusta jo nuoremmalta [[kivikausi|kivikaudelta]] alkaen. Ennen vuotta 100 Mainin laaksoon kehittyi roomalainen sotilastukikohta. Sitä seurasi roomalaisten siirtokunta Nida, joka sijaitsi nykyisen Heddernheimin kaupunginosan alueella. Alemannit tuhosivat siirtokunnan hyökkäyksellään. Mainin pohjoisrannan kahlaamon ("Furt") kohdalla oli frankkilainen (Frank+Furt=Frankfurt eli "Frankkien kahlaamo") kuningashovi, joka kohosi kukoistukseensa 700-luvulla. Varhaisin kirjallinen maininta Frankfurt am Mainista on [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] regensburgilaiselle Pyhän Emmeramin luostarille osoittamassa asiakirjassa 22. helmikuuta 794. Vuonna 843 Frankfurtista tuli itäfrankkien valtakunnan pääkaupunki ja 1220 se sai vapaan keisarinkaupungin aseman (''Freie Reichsstadt'').
 
Frankfurtissa oli järjestetty kuninkaanvaaleja jo vuodesta 1147, samoihin aikoihin kaupungin ympärille rakennettiin [[kaupunginmuuri|muuri]]. Vuonna 1356 siitä tuli virallisesti Saksan kuninkaiden valitsemispaikka. Vuosina 1562–1792 kaupunki oli keisareiden kruunauspaikka. 1200- ja 1300-luvulla Frankfurt toimi Reinin-Mainin alueen kaupunkien liiton pääpaikkana. Vuoden 1300 tienoilla Frankfurt peri Ranskan [[Champagne]]n aseman lännen ja idän välisen kaupan välittäjänä ja siitä kasvoi Euroopan kauppa- ja tavaraliikenteen keskuspaikka. Frankfurt oli jatkuvasti riidoissa [[Hanau]]n ja Hessenin maakreivien kanssa, ja kaupungin suhteet [[Mainz]]in arkkihiippakuntaan olivat huonot. Nämä vastakkainasettelut kestivät aina [[1800-luku|1800-luvulle]] asti. Tätä vuosisataista vihanpitoa on pidetty eräänä syynä siihen, että [[Wiesbaden]]ista tuli Hessenin pääkaupunki Frankfurtin sijasta. [[1500-luku|1500-]] ja [[1600-luku|1600-luvulla]] kaupungin kehitystä varjostivat juutalaisvainot sekä riidat luterilaisten ja [[kalvinismi|kalvinistien]] kesken. Tästä huolimatta taiteet, tieteet ja liike-elämä alkoivat kukoistaa 1500-luvulla. Aina [[1400-luku|1400-luvulta]] 1600-luvulle asti Frankfurtissa järjestettiin Saksan merkittävimmät kirjamessut. Perinne elvytettiin jälleen vuonna 1949.
 
Vanhan valtakunnan loppuaikoina vuonna 1806 ruhtinas[[priimas]] [[Karl Theodor von Dalberg]] yhdisti Frankfurtin [[Regensburg]]in ja [[Aschaffenburg]]in ruhtinaskuntiin. Vuonna 1810 Dalberg menetti Regensburgin [[Baijeri]]lle ja sai hyvitykseksi alueita Hanausta ja [[Fulda]]sta, jotka yhdessä Frankfurtin ja Aschaffenburgin kanssa muodostivat vuosina 1810–1813 lyhytikäisen Frankfurtin [[suurherttua]]kunnan. [[Wienin kongressi]] päätti [[8. kesäkuuta]] [[1815]] palauttaa Frankfurtille vapaan kaupungin aseman uuden [[Saksan liitto|Saksan liiton]] yhteydessä. Liittopäivät pidettiin Frankfurtissa. Niin kutsuttu [[esiparlamentti]] ja [[Frankfurtin kansalliskokous|kansalliskokous]] kokoontuivat Frankfurtissa 1848 suunnittelemaan Saksan yhtymistä. [[Preussin-Itävallan sota|Preussin-Itävallan sodassa]] 1866 Frankfurt pysyi uskollisena Saksan liitolle. Yleinen mielipide pysyi enemmän Itävallan ja keisarin puolella, vaikka eräiden mielestä taloudelliset ja ulkopoliittiset syyt puolsivat vapaaehtoista liittymistä Preussiiin. 18. heinäkuuta Preussin joukot miehittivät Frankfurtin ja 2. lokakuuta se liitettiin Preussiin ja siten Saksaan. Näin Frankfurt menetti lopullisesti riippumattoman [[kaupunkivaltio]]n asemansa.
 
Liittyminen Preussiin merkitsi kaupungille nopeaa kasvua teollisuuskeskukseksi. Tulevina vuosikymmeninä Frankfurtin hallinnollinen alue kaksinkertaistui. [[Kansallissosialismi]]n kaudella kaupungista karkotettiin murhattaviksi 11&nbsp;134 juutalaista. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] ilmapommitukset [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana tuhosivat noin 70 % kaupungin rakennuskannasta, mukaan luettuna vanhankaupungin lähes täydellinen tuho. [[Keskiaika|Keskiajalta]] säilynyt kaupunkikuva hävisi iäksi ja sodan jälkeen tilalle nousi maankäytöllisesti tehokasta uutta arkkitehtuuria. Yhdysvaltain sotilashallinnolla oli Frankfurtissa päämaja ja pian kaupungista tuli [[Trizone]]-alueen eli Yhdysvaltain, Ranskan ja Britannian miehitysvyöhykkeiden yhteinen hallintokeskus. Uuden liittotasavallan pääkaupungista päätettäessä Frankfurt hävisi [[Konrad Adenauer]]in suosikille [[Bonn]]ille. Frankfurtiin oli jo rakennettu talo parlamentille, nykyisin siinä toimii [[Hessischer Rundfunk]] -yleisradioyhtiö. Kaupungin asema talouskeskuksena vahvistui uudelleen ja vuonna 1998 siitä tuli [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] pääpaikka.<ref>http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=3949&_ffmpar[_id_eltern]=3946</ref>
 
== Väestökehitys ==
 
== Kaupunginosat ==
[[Tiedosto:Skyline-ost-west-ffm003.jpg|thumb|left|180px|Pilvenpiirtäjät luovat Frankfurtille eurooppalaisittain epätyypillisen siluetin.]]
Frankfurtissa on 46 kaupunginosaa. Alueeltaan laajin on Sachsenhausen, jossa 59,19 km²:n alueella asuu noin 55&nbsp;000 ihmistä. Useimmat kaupunginosat ovat esikaupunkeja ja entisiä itsenäisiä kuntia, jotka Frankfurt on imaissut sisäänsä. Eräät kaupunginosat, kuten 54&nbsp;000 asukkaan Nordend, saivat alkunsa ''[[Gründerzeit]]''-nimellä kutsutun nopean kasvun aikana [[1800-luku|1800-luvulla]]. Toiset taasen ovat alun perin kuuluneet muihin kaupunginosiin ja kasvaneet niistä edelleen omiksi kaupunginosikseen, kuten Dornbusch ja Frankfurter Berg.<ref>http://www.frankfurt.de/sixcms/media.php/678/gliederung_des_frankfurter_stadtgebiets_fsb_1_2008.pdf</ref>
 
 
== Urheilu ==
 
 
 
Frankfurtissa toimivat muun muassa seuraavat urheilujoukkueet ja -seurat:
*{{Arabiemiirikuntien lippu}} [[Dubai]], [[Yhdistyneet arabiemiirikunnat]], 2005
 
{{panoraama|Panorama Frankfurt vom Maintower.jpg|1280px|Frankfurtia Maintowerin näköalatasanteelta 20. elokuutavuonna 2005.}}
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
 
{{commonscat-rivi}}
{{commons-rivi|Category:Frankfurt am Main|Frankfurt}}
* {{Wikitravel|Frankfurt}}
* [http://personal.inet.fi/surf/tenerife/frankfurt.html Suomenkieliset kuvia sisältävät sivustot Frankfurtista]
* [http://www.aufbau-ffm.de/ Frankfurt toisen maailmansodan jälkeen]
* [http://www.delvau.de/Frankfurt-Chronologie/Frankfurt-Chronik.pdf Chronologie der Frankfurter Stadtgeschichte (Frankfurtin historia)] ''([[Portable Document Format|PDF]])'' (2,93 MB)
* [http://www.stadtgeschichte-ffm.de/ Institut für Stadtgeschichte]
* [http://deutsche-boerse.com/dbag/dispatch/en/isg/gdb_navigation/private_investors/20_Equities/20_Indices/10_DAX?module=InOverview_Index&wp=DE0008469008&wplist=DE0008469008&foldertype=_Index DAX]
 
{{panoraama|Panorama Frankfurt vom Maintower.jpg|1280px|Frankfurtia Maintowerin näköalatasanteelta 20. elokuuta 2005.}}
 
{{Hessenin piirikunnat ja piirivapaat kaupungit}}
94 084

muokkausta