Ero sivun ”Rehumaissi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Rehumaissi''' on [[rehu]]n tuotantoon jalostettu [[maissi]]. Rehumaissia käytetään [[karja]]n rehuna ja se ei sovellu ihmisten elintarvikkeeksi. Maissi on lyhyenpäivänkasvi, mikä tarkoittaa, että maissi lähtee kasvamaan voimakkaammin vasta heinäkuun puolivälissä, kun päivien pituudet lyhenevät. Optimaalinen korjuuajankohta on tanskalaisten ja amerikkalaisten normien mukaan, kun kuiva-ainepitoisuus on 30-35 prosenttia. Maissisäilörehun tuleentumistavoite on taikinatuleentuminen. Aikaiset lajikkeet ovat edellytys rehumaissin viljelemiselle Suomessa. Rehumaissia on viljelty pidempään Tanskassa kuin Suomessa ja Suomessa rehumaissi on uusi viljelykasvi. Nurmisäilörehua saadaan korjattua Suomessa tyypillisesti 2-3 kertaa vuodessa, mutta rehumaissi tuottaa vain yhden sadon, joka korjataan syyskuun lopussa tai lokakuun alkupuolella. Rehumaissin hehtaarituotto voi olla Suomessa esimerkiksi 12 tonnia kuiva-ainetta. Rehuksi käytetään tyvestä leikattu kasvi eli tähkän lisäksi myös varsi ja lehdet. Rehumaissi pitää kosteasta ja lämpimästä kesästä ja hyötyy erityisesti pitkästä ja lämpimästä syksystä.
 
==Kylvö ja kasvu==
 
Rehumaissin kylvö tapahtuu lämpimään maahan, tyypillisesti toukokuun viimeisellä viikolla. Rehumaissi voidaan kylvää myös tätä aikaisemmin muovikatteen alle, joka kohottaa maan lämpötilaa. Rehumaissi pitää aurinkoisesta, lämpimästä ja kosteasta kesästä ja hyötyy erityisesti pitkästä ja lämpimästä syksystä. Maissi on lyhyenpäivänkasvi, mikä tarkoittaa, että maissi lähtee kasvamaan voimakkaammin vasta heinäkuun puolivälissä, kun päivien pituudet lyhenevät.
 
Aikaiset lajikkeet ovat edellytys rehumaissin viljelemiselle Suomessa. Suomessa käytettyjä lajikkeita ovat mm. Active ja Pioneer. Rehumaissia on viljelty pidempään Tanskassa kuin Suomessa ja Suomessa rehumaissi on uusi viljelykasvi. Ruotsissa rehumaissia viljellään suuremmalla alalla kuin Suomessa. Sopivissa olosuhteissa rehumaissi on satoisa.
 
==Sadonkorjuu==
 
Sadonkorjuu ajoittuu myöhempään syksyyn kuin viljojen korjuu tai syysviljojen kylvö. Nurmisäilörehua saadaan korjattua Suomessa tyypillisesti 2-3 kertaa vuodessa, mutta rehumaissi tuottaa vain yhden sadon, joka korjataan syyskuun lopussa tai lokakuun alkupuolella. Säät vaikuttavat korjuuajankohtaan ja aikaiset syyshallat ja pakkanen pakottavat korjaamaan sadon viikon kuluessa pakkasesta. Sadonkorjuun aikaan rehumaissi voi olla jopa kolmimetristä. Optimaalinen korjuuajankohta on tanskalaisten ja amerikkalaisten normien mukaan, kun kuiva-ainepitoisuus on 30-35 prosenttia. Maissisäilörehun tuleentumistavoite on taikinatuleentuminen. Sato korjataan erityisellä työvälineellä.
 
==Rehu==
 
Rehumaissirehu on säilörehua, joka soveltuu maitokarjan ruokintaan ja lihanautojen loppulihotukseen ennen teurastusta. Rehumaissirehu, joka esiintyy tasalaatuisena hakkeena, on muotonsa vuoksi tasalaatuista ravintoa. Rehumaissirehussa on korkea energiasisältö.
 
[[Luokka:Rehukasvit]]