Versio 1. helmikuuta 2014 kello 13.52 muokkaa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 024 muokkausta p fix ← Vanhempi muutos		Versio 31. elokuuta 2014 kello 20.42 muokkaa kumoa Pxos (keskustelu \| muokkaukset) sisällönvakauttajat, palauttajat 62 891 muokkausta →‎Historia: kh: etuoikeus ---> erityisoikeus Uudempi muutos →
Rivi 92: 900-lukuun mennessä Reimsistä oli tullut sivistyksen keskus. Arkkipiispa Adalberon ja munkki Gerpert (myöhemmin [[paavi]] [[Sylvester II]]) olivat perustaneet kaupunkiin kouluja ja Adalberon oli myös nostattamassa vallankumousta, joka nosti [[kapetingit]] valtaan ja syrjäytti [[karolingit]]. Reimsin arkkipiispojen tärkein ~~etuoikeus~~erityisoikeus oli Ranskan kuninkaiden voitelu. Tapaa noudatettiin vain muutamaa tapausta lukuun ottamatta yli 700 vuoden aikana. Troyesin rauhansopimuksessa vuonna 1420 Reims annettiin [[Englanti\|Englannille]], joka oli yrittänyt vallata kaupungin jo vuonna 1360. [[Jeanne d'Arc]]in lähestyminen karkotti englantilaiset Reimsistä, minkä ansiosta [[Kaarle VII (Ranska)\|Kaarle VII]] voitiin voidella [[Reimsin tuomiokirkko\|tuomiokirkossa]] 1429. Vuonna 1585 Reims liittyi [[Katolinen liiga (Ranska)\|katolisen liigan]] puolelle, mutta antautui [[Henrik IV (Ranska)\|Henrik IV:lle]] 1590 Ivryn taistelun jälkeen. [[Saksan-Ranskan sota\|Saksan – Ranskan sodassa]] 1870–1871 saksalaiset sijoittivat Reimsiin kenraalikuvernöörin päämajan. Sodan aikana kaupunki köyhtyi armeijan vaatimien pakkoluovutusten takia.

Ero sivun ”Reims” versioiden välillä