Ero sivun ”Reims” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
→‎Historia: kh: etuoikeus ---> erityisoikeus
p (fix)
(→‎Historia: kh: etuoikeus ---> erityisoikeus)
900-lukuun mennessä Reimsistä oli tullut sivistyksen keskus. Arkkipiispa Adalberon ja munkki Gerpert (myöhemmin [[paavi]] [[Sylvester II]]) olivat perustaneet kaupunkiin kouluja ja Adalberon oli myös nostattamassa vallankumousta, joka nosti [[kapetingit]] valtaan ja syrjäytti [[karolingit]].
 
Reimsin arkkipiispojen tärkein etuoikeuserityisoikeus oli Ranskan kuninkaiden voitelu. Tapaa noudatettiin vain muutamaa tapausta lukuun ottamatta yli 700 vuoden aikana. Troyesin rauhansopimuksessa vuonna 1420 Reims annettiin [[Englanti|Englannille]], joka oli yrittänyt vallata kaupungin jo vuonna 1360. [[Jeanne d'Arc]]in lähestyminen karkotti englantilaiset Reimsistä, minkä ansiosta [[Kaarle VII (Ranska)|Kaarle VII]] voitiin voidella [[Reimsin tuomiokirkko|tuomiokirkossa]] 1429. Vuonna 1585 Reims liittyi [[Katolinen liiga (Ranska)|katolisen liigan]] puolelle, mutta antautui [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV:lle]] 1590 Ivryn taistelun jälkeen.
 
[[Saksan-Ranskan sota|Saksan – Ranskan sodassa]] 1870–1871 saksalaiset sijoittivat Reimsiin kenraalikuvernöörin päämajan. Sodan aikana kaupunki köyhtyi armeijan vaatimien pakkoluovutusten takia.