Ero sivun ”Norjan hallitsija” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
/* Yleistä== {{Kirjaviite | Tekijä = Esko Korkeamäki| Nimeke =Euroopan monarkit | Vuosi =2004 | Luku = | Sivu = 73-76| Selite =Iso-Britannia| Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija = Sukuseurojen Keskusliitto ry| Tunniste = ISBN 951-692-575-8|...
Rivi 1:
'''Norjan hallitsija''' ([[Norjan kieli|norj.]] '''''Norges konge''''', '''''Kongen av Noreg''''') on Norjan valtionpäämies. Nykyinen Norjan kuningas on [[Harald V]]
 
==Yleistä== <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Esko Korkeamäki| Nimeke =Euroopan monarkit | Vuosi =2004 | Luku = | Sivu = 73147-76150| Selite =Iso-Britannia| Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija = Sukuseurojen Keskusliitto ry| Tunniste = ISBN 951-692-575-8| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = kirja| Viitattu = 29.8.2014 | Kieli = }}</ref>==
Norja liitettiin osaksi Ruotsi hyvityksestä siihen että Suomi oli menetetty Venäjälle. Norjalla ja Ruotsilla oli näin ollen yhteinen hallitsija Kaarle XIII:n vuodesta 1814 jolloin persoonaunionin muodostettiin. Persoonaunionissa Norjalla oli laajat itsemääräämisoikeudet paitsi että ulko-ja turvallisuuspolitiikka oli yhteinen Ruotsin kanssa. Norjalla oli näin ollen paljon enemmän päätöksen valtaa omissa siäisissä asioissa kuin sillä oli ollut osana Tanskaa. Norjan suurkäräjät hyväksyivät vuonna 1905 lain joka koski Norjan konsulilaitoksen perustamista mutta Norjan ja Ruotsin kuningas Oskar II:n kieltäytyi hyväksymästä lakia joten Norjan suurkäräjät katsoivat maan eronneen persoonaunionista. Norjassa järjestettiin kansanäänestys persoonaunionin purkamisesta ja se sai taakseen noin 368 392 norjalaisen äänen kun sen säilyttämistä vaati vain 184 norjalaista. Norjan suurkäräjät ja Ruotsin hallitus saivat sovittua rauhallisesti personaunionin lopullisen purkamisen.
 
Rivi 7:
 
Toisen maailmansodan aikana Norjan kuningassuku asui maanpaossa Englannissa. Jonne myös Norjan hallitus oli paennut.
 
==Viitteet==