Ero sivun ”Pakoputkisto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{commonscat|Exhaust systems}}
Rivi 1:
[[Kuva:Doppelauspuffanlage.jpg|right|thumb|[[Auto]]n [[Kromi|kromattu]] pakoputken loppupää.]]
 
'''Pakoputkisto''' on [[polttomoottori|polttomoottoriin]] liittyvä osa, jonka tehtävä on johtaa kuumat [[pakokaasu|pakokaasut]] pois moottorista, puhdistaa niitä ja vähentää niistä aiheutuvaa meluhaittaa.<ref name="Handbook of Diesel Engines">{{ |Kirjaviite| Nimeke = Handbook of Diesel Engines | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2010| Tekijä = Klaus Mollenhauer & Helmut Tschoeke| Luku = | Sivu = | Sivut = 393-399 | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-3-540-89082-9| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = Englanti}}</ref>
 
Pakoputkistosta puhutaan toisinaan myös [[kaasuturbiini|kaasuturbiinien]] kohdalla, mutta tämä artikkeli käsittelee asiaa lähinnä polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen näkökulmasta.
Rivi 16:
Pakosarjan muodolla ja kanavien oikealla yhdistämisellä on suuri merkitys moottorin toiminnassa. Pakosarjan suunnittelu riippuu siitä onko moottorissa turboahdin vai ei, ja minkälaista ahtamistapaa käytetään. Vapaasti hengittävän nelitahtimoottorin pakosarjan suunnittelu on ehkä yksinkertaisin esimerkki. Tavoitteena on yhdistää sylintereistä virtaavat pakokaasut siten, että pakoputkessa pakokaasujen virtaama on mahdollisimman tasaista. Tämä toteutetaan mitoittamalla pakosarjan jokainen kanava samanmittaiseksi, jolloin kustakin sylinteristä virtaa vuorotellen pakokaasuja pakoputkeen, ja haitallisia painepulssien yhdistymisiä ei pääse tapahtumaan. Tällöin virtausvastus saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.
 
Turboahdetun moottorin pakosarjan suunnittelu riippuu käytetystä ahtamistavasta. Tasapaineahtamisessa pakosarjaan suunnitellaan suuri säiliö, joka tasaa pakokaasujen painepulssit. Turboahtimen turbiini kokee täten lähes vakiopaineen. Impulssiahtamisessa pakokaasujen painepulssit johdetaan vaimentumattomana turbiinille. Moottorin sytytysjärjestyksestä ja sylinteriluvusta riippuen tiettyjen sylinterien pakokaasukanavat yhdistetään, ja turboahtimelle tulee yleensä kaksi kanavaa. Henkilöautoissa käytetään impulssiahtamista sen nopean heräämisen vuoksi. <ref name="Charging the Internal Combustion Engine">{{ |Kirjaviite| Nimeke = Charging the Internal Combustion Engine | Julkaisija = SpringerWienNewYork | Vuosi = 2003| Tekijä = Hermann Hiereth & Peter Prenninger| Luku = | Sivu = | Sivut = 71-81 | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-3-211-33033-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = Englanti}}</ref> Tyypillisessä turboahdetun 4-sylinterisen henkilöauton pakosarjassa yhdistetään sylinterit 1-3 ja 2-4.
 
Turboahdinsovelluksissa pakosarja pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä, jotta pakokaasut eivät ehtisi jäähtymään ennen turbiinia.
Rivi 41:
Katalysaattorin käyttö vähentää päästöjä merkittävästi. Bensiiniautoissa katalysaattori on ollut pakollinen [[Euroopan unioni|EU]]-maissa vuodesta 1992.
 
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/katalysaattori.html | Nimeke = Auton katalysaattorin toiminta | Tekijä = Lehtiniemi, Kalle | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = edu.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetushallitus | Viitattu = 26.9.2010 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Mooli 1, Lukion kemia | Vuosi = 2002 | Julkaisija = Otava | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.9.2010| Kieli = | Sivu=114 | Tunnisteisbn=ISBN 951-1-16124-5}}</ref>
 
== Hiukkassuodatin ==
Rivi 51:
==Pakokaasujen uudelleenkierrätys==
 
Tärkeä osa pakokaasujen käsittelyä on pakokaasujen uudelleenkierrätys eli EGR (Exhaust Gas Recirculation). Järjestelmä kierrättää osan pakokaasuista takaisin imusarjaan. Järjestelmää ohjataan venttiilillä, jota hallitsee moottorinohjausyksikkö. Järjestelmä vähentää polttomoottorin tuottamia NO<sub>X</sub>-päästöjä vähentämällä ilmaylimäärää sylintereissä. Tällöin palotapahtuman yhteydessä ei muodostu niin paljoa typen oksideja. Vastoin yleistä käsitystä EGR ei vähennä polttomoottorin tuottamaa tehoa, sillä täydellä kuormalla järjestelmää ei käytetä. Järjestelmä toimii parhaiten diesel-moottorissa, joka käy osakuormalla suurella ilmaylimäärällä ja tuottaa paljon NO<sub>X</sub>-päästöjä. Parhaimmillaan pakokaasuista voidaan kierrättää jopa 50%. <ref name="Handbook of Diesel Engines2">{{ |Kirjaviite| Nimeke = Handbook of Diesel Engines | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2010| Tekijä = Klaus Mollenhauer & Helmut Tschoeke| Luku = | Sivu = | Sivut = 452-453 | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-3-540-89082-9| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = Englanti}}</ref>
 
EGR-järjestelmällä saavutetaan myös nopeampi moottorin lämpeäminen käyntilämpötilaan. Haittapuolena on pakokaasujen imusarjaa likaava vaikutus.
Rivi 86:
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Exhaust systems}}
*[http://www.autotieto.net/pakokaasutkurssi/oppimateriaalit/katalysaattorin_rakenne.htm Autotieto.net: Katalysaattorin rakenne ja toiminta]