Ero sivun ”Proletariaatin diktatuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde, tarkennuksia |
|||
Rivi 3:
{{Kommunismi}}'''Proletariaatin diktatuuri''' on [[marxismi|marxilaisen]] liikkeen käyttämä käsite, jolla viitataan [[kommunismi|kommunistista]] yhteiskuntaa edeltävään siirtymävaiheeseen, jossa valtio on [[työväenluokka|työväenluokan]] (eli proletariaatin) hallitsema. Käsitteen ottivat ensi kertaa käyttöön [[ranska]]laiset [[sosialismi|sosialistit]] 1840-luvulla.
Väkivaltaisen vallankumouksen ja proletariaatin diktatuurin teorian kehitti ranskalainen [[Louis-Auguste Blanqui]].<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 682| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> [Karl Marx]] puhui proletariaatin diktatuurista erityisesti vuonna 1875 kirjoittamassaan kritiikissä ''Gothan ohjelman arvostelua''. Proletariaatin diktatuuri on Marxille erottamattomasti [[valtio]]on kytkeytyvä käsite. Koska valtio edustaa Marxin näkemyksen mukaan aina hallitsevaa luokkaa, on [[kapitalismi|kapitalistisessa]] yhteiskunnassa valtiokin porvariston luokkaherruuden väline. Vastaavasti sosialismiin/kommunismiin siirryttäessä on työväenluokan tehtävänä kaataa porvarillinen valtio, joka on korvattava työläisten vallalla, eli proletariaatin diktatuurilla.
Proletariaatin diktatuuri ei Marxin käsitteistössä varsinaisesti viitannut [[diktatuuri]]in sanan nykymerkityksessä. Malliksi diktatuurilleen Marx julisti [[Pariisin kommuuni]]n, jonka johdossa oli paikallisesti vaaleilla valittu ja kilpailevia poliittisia suuntauksia edustava hallitus. Marxin työtoveri [[Friedrich Engels]]in mukaan ”työväenluokka voi nousta valtaan ainoastaan demokraattisen tasavallan muodossa. Tämä on […] proletariaatin diktatuurin erityinen muoto.”
[[Vladimir Lenin]]in johtaman [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] noustua valtaan [[Venäjän keisarikunta|Venäjällä]] [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] (1917) seurauksena perustelivat nämä Marxin teorialla perustuslakia säätävän kansalliskokouksen hajottamisen. Leninin mukaan työläisten ja talonpoikien neuvostojen valta oli proletariaatin diktatuuria, eikä porvariston edustajille ollut tarpeen antaa äänioikeutta. [[Bolševikit|Bolševikkien]] komento kehittyi kuitenkin nopeasti poikkeustilahallinnoksi, joka käytännössä tukahdutti toisinajattelun ja vapaat vaalit myös työläisneuvostoissa, jolloin proletariaatin diktatuuri täytti kaikki diktatuurin tunnusmerkit. Yksipuoluediktatuuri vakiintui [[Josif Stalin]]in noustua valtaan.
Rivi 13:
Myös monet kommunistiset puolueet, kuten [[Suomen kommunistinen puolue]] (SKP), luopuivat käsitteen käytöstä pitäessään sitä harhaanjohtavana. SKP:ssa virisi asiasta keskustelua 1960-luvun lopussa, jolloin ehdotettiin käsitteen korvaamista sanalla ''työväenvalta''. Keskustelu liittyi puolueen alkavaan hajoamiseen ”luokkatietoiseksi” vähemmistöksi ja ”revisionistiseksi” enemmistöksi.
==Lähteet==
[[Luokka:Kommunismi]]▼
{{Viitteet}}
▲[[Luokka:Kommunismi]]
| |||