Ero sivun ”Yrjö Wichmann” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lähde ja lisätietoja -ehkä ei enää tynkä |
||
Rivi 1:
'''Yrjö Jooseppi Wichmann''' ([[8. syyskuuta]] [[1868]] [[Liminka]] – [[3. toukokuuta]] [[1932]] [[Helsinki]])<ref name= "100v">{{Kirjaviite | Tekijä = Mikko Korhonen, Seppo Suhonen, Pertti Virtaranta | Nimeke = Sata vuotta suomen sukua tutkimassa. 100-vuotias Suomalais-Ugrilainen Seura | Vuosi = 1983| Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-2977-0}} ss. 79-94</ref> oli [[Helsingin yliopisto]]n suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ylimääräinen professori vuodesta 1909 ja varsinainen professori vuosina 1920–1932.<ref>Facta, artikkeli Yrjö Wichmann</ref>
'''Yrjö Wichmann''' (1868–1932) oli [[Helsingin yliopisto]]n suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ylimääräinen professori vuodesta 1909<ref>Facta, artikkeli Yrjö Wichmann</ref> ja varsinainen professori vuosina 1920–1932. Hän tutki vuosina 1891–1892 ja 1894 [[udmurtin kieli|udmurtin kieltä]] [[Suomalais-Ugrilainen Seura|Suomalais-Ugrilaisen Seuran]] stipendiaattina. Hänen väitöskirjansa (1897) aiheena oli udmurtin ensi tavun vokaalisto [[komin kieli|komin]] edustukseen verrattuna. Wichmann tutki myöhemmillä matkoillaan myös komia, [[marin kieli|maria]] ja [[Moldova]]ssa asuvien csángó-unkarilaisten kieltä. Wichmannin csángó-murteen sanakirjan julkaisivat [[Bálint Csüry]] ja [[Artturi Kannisto]] vuonna 1936.▼
Wichmannin vanhemmat olivat kirkkoherra Emil August Wichmann ja Charlotta Wilhelmina Schroderus. Hän tuli ylioppilaaksi [[Oulun Lyseon lukio|Oulun suomalaisesta yksityislyseosta]] 1887 ja valmistui filosofian kanditaatiksi ja maisteriksi 1891 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1897. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen [[dosentti|dosentiksi]] Wichmann tuli samana vuonna. Hän toimi suomen kielen opettajana Helsingin kauppaopistossaa 1893-1897 ja Helsingin ruotsalaisessa jatko-opistossa 1897-1901, 1902-1905 sekä 1908-1922. <ref name= "100v"></ref>
==Lähteet==▼
▲
Suomalais-Ugrilaisen Seuran toinen sihteeri Wichmann oli 1894-1897, ensimmäinen sihteeri 1898-1905, toinen varaesimies 1909-1919 ja ensimmäinen varaesimies 1919-1932. Hän oli myös [[Unkari]]n kansatieteellisen seuran ulkomainen jäsen 1908, [[Moskova]]n luonnon- ja kansatieteen harrastajien seuran jäsen 1911 ja kunniajäsen 1927, Unkarin kielitieteellisen seuran kunniajäsen 1921 ja Unkarin tiedeakatemian ulkomainen jäsen 1921. [[Marburgin yliopisto]]n kunniatohtoriksi Wichmann vihittiin 1927.<ref name= "100v"></ref>
Wichmannin puoliso vuodesta 1905 oli Julia Maria Herrmann (s. 1881).<ref name= "100v"></ref>
▲==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{AAKKOSTUS:Wichmann, Yrjö}}
| |||