Ero sivun ”Kasaarien kaanikunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Skandinaviasta saapuneiden [[Varjagit|varjagien]] soturijoukkojen ilmestyminen Itä-Eurooppaan 800-luvulla rupesi vähentämään kasaarien ylivaltaa slaavilaisista heimoista. Heidän avullaan kasaareista pääsivät eroon [[poljaanit]] vuonna ([[864]]), [[severjaanit]] ([[884]]) ja [[Radimitšit]] ([[885]])<ref>[http://litopys.org.ua/lavrlet/lavr01.htm Nestorin kronikka]. Kronikan vuodet ovat suurpiirteisiä.</ref>. Vastatakseen uuden vihollisen haasteisiin kasaarit pyysivät apua liittolaiseltaan Bysantilta linnoitusketjun rakentamisessa valtakuntansa luoteisrajalle. Noin vuonna [[834]] kaani ja bek kääntyivät Bysantin keisarin [[Theofilos]]in puoleen, jotta Bysantti auttaisi [[Sarkel]]in linnoituksen rakentamisessa.<ref>[http://recult.by.ru/lib/byzant/kb.htm#42 De Administrando Imperio, osa 42.] ‘‘M.I.Artamonov’’ Kasaarien historia, Pietari, 2001, s. 402-403. Tarkkaa ajankohtaa ei mainita, mutta se ajoittuu vuosien [[834]] ja [[837]] välille. Rakennustöitä oli johtajamassa Konstantinopolista lähetetty rakennusinsinööri ([[spafarokandidat]]) [[Petron Kamatir]]. [http://www.nbuv.gov.ua/Portal/Soc_Gum/Mzai/2009_15/index_files/550-560.pdf ''M.A.Nikiforov'' Väittely bysanttilaisten Tauriaan rakentaman linnoituksen ajankohdasta // // MAIET. 2009. Painos XV. s. 550-560.]</ref>. Linnoitus sijaitse Donin vasemmalla rannalla. Siitä tuli kasaarien tärkein tukikohta tuolla alueella. Sarkelin lisäksi, arkeologisten löytöjen mukaan, Donin varrelle rakennettiin muitakin samantyyppisiä linnoituksia.<ref>''G.E.Afanasjev'' Missä ovat arkeologiset todisteet Kasaarien valtakunnan olemassaolosta? // Rossijskaja arheologija. 2001, nr 2, s. 48.</ref>.
[[850-luku|850-luvulla]] olivat kasaarien ja arabien väliset viimeiset taistelut. Kalifaatin Kaukasian alusmaissa oli syttynyt kapina, jota tukahduttamaan lähetettiin arabialainen sotapäällikkö Buga al-Kabir, joka oli itse alun perin kasaari. Kasaarit saivat avunpyynnön vuoriston sanarialaisilta, jotka asuivat [[
800-luvun lopulta 900-luvun alkuun Kasaarien kaanikunta heikkeni huomattavasti, mutta oli yhä huomattava valtakunta hyvin koulutetun armeijan ja taitavan diplomatiansa ansiosta. Hallitsijat luovivat taitavasti kolmen mahtitekijän välissä: Bysantin, Kiovan Venäjän ja paimentolaiskansojen. 800-luvun lopulla Kasaariaa vastaan koottiin liittoutuma Bysantin johdolla avustajinaan: petsenegit, mustat bulgaarit ja muutama paimentolaisheimo. Kasaarit löivät heidät taisteluissa yhdessä alaanien kanssa. <ref>[http://www.vostlit.info/Texts/Dokumenty/Russ/X/Chaz_evr_dok_X/frametext10.htm Kasaarien tuntematon lähettiläs Hasdan ibn-Šabrutin luona] (Cambridgen asiakirja).</ref>. Seuraavan keisarin [[Aaron II (kasaarien keisari)|Aaronin]] aikana Bysantin onnistua rikkoa kasaarien-alaanien liittoutuma. Sen jälkeen kasaarit taistelivat alaaneja vastaan toisen paimentolaisjohtajan avulla. Alaanien keisari vangittiin kunniallisesti. Hän antoi tyttärensä vaimoksi kasaarien keisarin pojalle [[Joosef (kasaarien keisari)|Joosefille]].
|