Ero sivun ”Länsiturkkilainen kaanikunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 30:
16 vuotta kestänyt heimojen välinen sota ja dynastioiden kinastelut (vuosina [[640]]—[[657]]) helpottivat [[Tang-dynastia|Tang-dynastian]] kiinalaisten sotajoukkojen tunkeutumisessa [[Semireche]]en. Tangin kuvernöörit yrittivät hallita länsiturkkilaisia heimoja liittolaisten avulla, jotka olivat kaanin suvusta. Turkkilaisten jatkuvat taistelut kiinalaisia ja heidän liittolaisia vastaan auttoi [[tjurgeshit|tjurgesheja]] pääsemään valtaan Semirechessä vuonna [[704]]. [[Itäturkkilainen kaanikunta]] hyökkäsi suurella sotajoukolla Länsiturkkilaiseen kaanikuntaan ja varsin nopeasti sai liitettyä sen itseensä. Feodaalien välisten kahakoiden seurauksena Länsiturkkilainen kaanikunta hajosi 600-luvun puolivälissä.
Tämän sodan osapuolina olivat Länsiturkkilaisen kaanikunnan kaksi tärkeintä heimoliittoa: [[Dulu]] ja [[
Länsiturkkilaisen kaanikunnan maat jaettiin eri piireihin ja pitäjiin, joista muodostettiin kaksi kiinalaista kuvernementtia. Toinen oli dulu-heimojen alue, jonka johtoon pantiin Ašina Mishe ja toinen oli nushibi-heimojen alue, jonka johtajaksi tuli Ašina Buchzen. Molemmat kaanit olivat kiinalaisten vasalleja.
Vastahankkimien ”Länsiprovinssin” alueiden sijaishallitsijan asuinpaikka siirrettiin Turfanista, jossa se oli ollut vuodesta 640, Kuchuun lähemmäksi laidunalueita. Länsiturkkilaisesta kaanikunnasta tuli samanlainen kansojen sulatusuuni kuin Zhuzhanin kaanikunta, jotka olivat huomatavassa roolissa Euraasian turkin-ja mongolinkielisen väestön sekoittumisessa toisiinsa sekä myös turkin- ja mongolinkielisten kansojen muodostumisessa.
== Valtakunnan hallinto ==
| |||