Mustialan maanviljelysopiston syntyyn vaikuttivat jo 1700-luvulla alkanut yleinen kiinnostus kehittää maataloutta tuottavammaksi ja samalla kehittää Suomen omaa taloutta. MaanviljelysopistoMaanviljelysopiston perustettiinperusti [[Suomen Talousseura|Suomen Talousseuran]] toimesta, joka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston perustamisvaliokunnassa olivat muun muassa Talousseuran puheenjohtaja [[Lars Gabriel von Haartman]] ja opiston ensimmäinen johtaja [[Johan Ulrik Sebastian Gripenberg|Sebastian Gripenberg]]. Opisto siirtyi valtion alaisuuteenhaltuun vuonna 1860.
Opiston tarkoituksena oli kouluttaa [[Karjanhoito|karjan-karjanhoitajia]] ja [[Lypsykarja|maitotalouden]] hoitajia, [[Lammas|lampureita]] ja maanviljelystyönjohtajia eli [[Vouti|vouteja]] palvelemaan ensisijaisesti suurtiloja ja [[kartano]]ita. Katsottiin myös, että järkiperäinen maanviljelys leviäisi suurimmilta tiloilta myös pienimpien tilojen keskuuteen. Opiskelu oli jaoteltuna teoreettiseen ja käytännön opiskeluun, joka kuitenkin alkuvuosina painottui käytännön opiskeluun. Mustialan opistossa 1. marraskuuta 1840 aloitti opiskelunsa kahdeksan voutioppilasta ja kaksi [[karjakko]]-oppilasta. Mustialassa annettiin maan ylintä maanviljelysopetusta vuodesta 1865 lähtien, jolloin siellä aloitettiin kouluttamaan [[agronomi|agronomeja]]. Mustialasta valmistuneita agronomeja kutsuttiin aikoinaan ''mustialiiteiksi''. [[Meijerikoulu|Ylempi meijeriosasto]] perustettiin vuonna 1881.
Maanviljelysopiston opetusohjelmaan kuului myös muita koulutuslinjoja ja kursseja. Mustialan opistossa kouluttamisen lisäksi koetoimintaa, jossa kasvatettiin Suomessa tuntemattomimpia eläin- ja kasvilajeja. Maanviljelysopistossa myös kehitettiin ja koekäytettiin maanviljelyksessä tarvittavia työkaluja. Mustialaan perustettiin professori [[Gösta Grotenfelt]]in toimesta vuonna 1905 maataloushistoriallinen museo, jonka kokoelma perustui vanhoista maatalous- ja kotitalousvälineistä sekä aiheeseen liittyvistä kirjoista.
