Ero sivun ”Synty (mytologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty linkkejä SKVR:n verkkoversioon. |
|||
Rivi 7:
Monien ilmiöiden kerrottiin syntyneen tarkoituksella. Toisaalta jotkut ilmiöt (kuten haava, pistosnuoli ja tuli) ovat kertomusten mukaan syntyneet vahingossa. Tietäjä saattoi loitsussaan vakuuttaa vaivan aiheuttajalle, että ihmistä satuttaessaan se toimii turhaan tai tarkoitustaan vastaan. Voitiin myös uhata, että jos vaivan syy ei korjaa tekosiaan, asiasta kerrotaan sen vanhemmille. Nykyajan ihmisestä uhkaus voi kuulostaa lievältä, mutta entisaikaan syvän pettymyksen aiheuttaminen vanhemmille oli pahimpia kuviteltavissa olevia asioita.
Syntykertomuksiin suhtauduttiin yleensä vakavasti. Aiheetonta syntyjen lukemista vältettiin samoin kuin turhaa joidenkin olentojen nimien lausumista. Laulaessa ei saanut mennä liian "syviin" tai "kaukaisiin" syntyihin ilman syytä. Kristillistyneen käsityksen mukaan [[Jumala (kristinusko)|Luoja]] katsoo synniksi sen, että hänen töitään luetaan turhaan. <ref> [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I1 426: ''Jos myö syyttä laulelemma, tarpehitta taitelemma, luoja synniksi lukou. Ei syyttä syville mennä, asietta aivan kauas.'' Katso myös: SKVR: I2 849, I3 1341, 1342, 2010, XIII1 2655, XIII2 3023, I4 539, V2 2203, V3 1065.</ref> Tämän [[Väinämöisen kiellot|kieltää myös Väinämöinen]]. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I3 2010)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01120100</ref>
===Synty ja luonto===
Rivi 25:
===Ihmisen synty===
[[Kuva:Crawfordkalevalaheroine1.jpg|180p|thumb|Crawfordin englanninkielisen Kalevala-käännöksen kuvitusta vuodelta 1888]]
Tunnetaan joitakin ihmisen syntyloitsuja, joissa ihmisen kerrotaan syntyneen joko hyvästä äidistä kuten [[Neitsyt Maria#Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona|Neitsyt Maariasta]] tai pahasta äidistä kuten [[Panu (henkiolento)|Panu]]n akasta. Erään loitsun mukaan tämän jälkeen Jumala antoi hengen ja puhekyvyn ihmiselle. Erään tiedon mukaan ihmisen syntykertomusta käytettiin lähinnä toisen ihmisen kynsillä tai hampailla tekemien haavojen hoitoon, joten se tuskin oli mytologisesti kovin merkittävä. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4, 362)</small>
Joissain kertomuksissa ihmisen mainitaan vain ilmaantuvan esiin maasta kuin nurmen. Eräässä loitsussa mainitaan ihmisen tulleen mullasta:
Rivi 31:
''Vuoresta vein sikiö,<br/>
''Mullasta minun sukuni...<br/>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]] :VII3, 1388)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07213880</ref>}}
Tietyillä ihmisryhmillä, kuten vihollisnoidilla, [[kade|kateilla]], oli syntykertomuksia. Samoin tarusankareista, kuten [[Väinämöinen|Väinämöisestä]] ja [[Ilmarinen|Ilmarisesta]], ja muista myyttien aiheista, kuten ihme-esine [[Sampo (Kalevala)|Sammosta]], tunnettiin syntykertomuksia. Väinämöinen oli joidenkin mukaan ensimmäinen ihminen, joten hänen syntynsä selittäisi ihmisten alkuperän. Väinämöistä pidettiin toisinaan kantavanhempana.
Rivi 58:
tianen ilman lintusista,<br>
kiiskinen veen kaloista.<br>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4 105)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01201050</ref>}}
[[Iso tammi]], [[maailmanpuu]], ei ala kasvaa muiden puiden kanssa. Se odottaa, että sille järjestetään paremmat olosuhteet. [[Koivu]]t olivat aluksi kuorettomia, aivan alastomia. [[Neitsyt Maria#Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona|Neitsyt Maaria emoinen]] antoi koivulle silkkisen liinansa, vaatteensa tai hikeään, josta muodostui [[tuohi]]. Tuohi onkin puhtaan valkeaa kuten Maarian ajateltiin olevan. <small>(esimerkiksi [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XV
===Kiven synty===
Rivi 77:
[[Kuva:Bysvale.jpg|thumb|200px|''Pääskyläinen päivälintu, tuo ihana ilman lintu, etsi maata maataksensa, lehtoa levätäksensä...'']]
Maailman synnystä oli useita erilaisia kertomuksia. Itämerensuomalaisille kansoille yleisen käsityksen mukaan maailma oli syntynyt linnun munasta (vrt. Kristillisen opin kyyhky/lintu on Pyhä-Henki). Tätä edeltävistäkin ajoista kerrotaan. Eräät näitä aikoja koskettavat kertomukset limittyvät siten, että toisen loppu esiintyy toisen kertomuksen alkuna. Näin niiden voidaan nähdä aikaisemmin muodostaneen yhtenäisen isomman kertomuksen. Se kulki seuraavaan tapaan. Aluksi oli [[Iro|Iro-]]neito, joka synnytti kolme poikaa, [[Joukahainen|Joukahaisen]], Väinämöisen ja [[Ilmarinen|Ilmarisen]]. Ilmarinen tekee pajan, mutta Väinämöinen ja Joukahainen lähtevät reellä tai ratsain kulkemaan yhtä matkaa. Koska maailmaa ei ole, ei ole maatakaan, joten he ratsastavat kuvaannollisesti "merellä". Heidän tiensä kuitenkin eroavat, mutta he palaavat taas yhteen, ja sananmukaisesti törmäävät toisiinsa. Joukahainen, nuori mies, haastaa riitaa jo tuolloin viisaalle ja vanhalle Väinämöiselle, ja syntyy yhteenotto. Tämä on maailman ensimmäinen vastakkaisuus, ja [[savolaiset|savolainen]] runonlaulaja Matti Immonen varmisti tämän sanomalla, että ''ei kuka mailmassa on ännen tullut vastattain kuin ukko vanha Väinämöinen ja itte ukko Joutavoinen''. <small>([[SKVR]]:VI1 26)<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06100260</ref></small>
Yhteenotto on yleisimmissä runon versioissa taian mittely, [[kilpalaulanta]], mutta se voi olla myös miekkojen mittely. Tällöin Joukahainen perääntyy jo nähdessään Väinämöisen miekan pitemmäksi. Joissain runoissa Joukahainen pelastuu lupaamalla Väinämöiselle sisarensa puolisoksi. Joukahainen kuitenkin alkaa hautoa kostoa. Viimeistään tässä vaiheessa hänestä on tullut [[lappalainen]], siis vihollinen ja vieras. Lappalainen tekee jousen ja asettuu vaanimaan Väinämöistä, vaikka häntä varoitetaan, tai kielletäänkin ampumasta sukulaistaan. Väinämöinen ratsastaa hevosella meren selällä, ja Joukahainen ampuu. Viimeistään kolmas nuoli osuu Väinämöiseen tai hevoseen, ja Väinämöinen putoaa veteen. Hän ajelehtii kauan meressä.
Rivi 88:
se päiväkse taivahalla! Mi munassa ruskieta, <br>
se kuikse kumottamahe, tähtilöikse taivahalla.<br>
<small>([[SKVR]]:I1 58a)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100581</ref>}}
Väinämöinen myös liikehtii ajelehtiessaan vedessä, ja tästä syntyvät syvänteet, saaret ja luodot, ja jopa maat ja mantereet. Eräissä runoissa Väinämöinen samalla tekee kiveen merkintöjä ja kuvioita:
Rivi 94:
kirjutti kivehen kirjan, veti viivan kalliohon <br>
peukalolla päättömällä, sormella nimettömällä...<br>
<small>([[SKVR]]: I1 35)</small>
Kivi halkeaa, ja kiven sisältä löytyy käärmeitä juomassa olutta. Väinämöinen tappaa käärmeet, ja niiden verestä tulee tulinen koski, eräässä runossa niiden vereen kasvaa [[iso tammi]]. <small>([[SKVR]]:I1 4, 17, 47, 80, 94, 63c)</small>
Rivi 149:
Samaan tapaan, pahasta eukosta, syntyivät myös kivut. Toisaalta kipujen kerrotaan aiheutuvan siitä, että [[kipu-tyttö]], [[Tuonela|Tuonen]] neitsyt, vääntää ja jauhaa kipukiveä kipuvuorta vasten. Tämä ei välttämättä tapahdu myyttisenä alkuaikana vaan juuri silloin kun kipu tuntuu. Loitsussa kipu-tyttöä käsketään keräämään aiheuttamansa kivut, ja palauttamaan ne kiven sisään, sillä "ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita".
Rutolle on myös omat syntysanansa, joiden mukaan rutto syntyi [[Suomalaisen taruston maantiede#taistelupaikat|suurilla taistelukentillä]] verisissä vaatteissa. Loitsija kuitenkin kerskaa syntyneensä itse aiemmin ja verisemmissä vaatteissa, joten hän voi käskeä ruttoa vanhemman ominaisuudessa. <small>([[SKVR]]:II,913)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr02109130</ref>
{{Katso myös|[[Yhdeksän sairautta]]}}
| |||