Ero sivun ”Åke Tott” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
deadlinkit |
verkkoviite korj |
||
Rivi 1:
[[File:Ake Tott.jpg|thumb|Åke Tott]]
'''Åke Henrikinpoika Tott''' (4. kesäkuuta [[1598]] [[Lohja]], [[Kirkniemi]] – 15. heinäkuuta [[1640]] [[Eurajoki]], Lavilan kartano) oli suomalainen sotilas, josta tuli [[sotamarsalkka]] 1631. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä ''Pohjolan lumiaura''.<ref>[
Tott osallistui vuonna 1613 viisitoistavuotiaana [[Jakob De la Gardie]]n johtamalle [[Venäjä]]n retkelle [[Inkerin sota|Inkerin sodassa]]. Hän oleskeli tämän jälkeen useita vuosia ulkomailla, kunnes palasi Kustaa II Aadolfin kamariherraksi 1623. Hän osallistui [[Puolan sota]]an ja vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan suomalaista värvättyä ratsuväkirykmenttiä. Vuonna 1630 hänestä tuli [[valtaneuvos]] sekä ratsuväen kenraalimajuri ja sitten kenraali. 1631 hänestä tuli Ruotsin marsalkka. Tott osallistui [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodassa]] Grubinin ja [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin]] taisteluihin. Hänen sotilasuransa katkesi sairasteluun ja 1633 hän palasi takaisin Ruotsiin.
Rivi 6:
Kuningas lahjoitti Tottille kolme kartanoa [[Eurajoki|Eurajoelta]] maksuna ratsuväkikomppanian ylläpidosta.<ref>[http://www.eurajoki.fi/index.php?module=Sivu&func=display&bid=55&ceid=254 Eurajoki] {{deadlink}}</ref> Åke Tottin poika oli kreivi, sotapäällikkö ja [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernööri [[Claes Tott]].
Tott kuoli verensyöksyyn<ref>
<gallery>
| |||