Wikipedia

Ero sivun ”Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ alueen rajojen muuttuminen
/* Kollektivisointi ja terrori + 1. valokuva + lisälähde
Rivi 65:
 
Ensimmäiseksi ryhdyttiin pakkokollektivisoimaan maataloutta. Valko-Venäjällä vainon kohteeksi joutui arviolta 600 000- 700 000 maalaista. Heistä osa ei koskaan palannut kotiinsa. Tuhottaessa varakkaita viljelijöitä eli kulakkeja käynnistyi nälänhätä joka aiheutti tuhansien kuoleman.<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat, 66-67,2009</ref>
[[Kuva:Kurapaty - Minsk raion - 2014 - 14m.jpg|thumb|270px|Näkymä [[Kurapaty|Kurapatyn metsästä]]. Tähän aivan [[Minskin kehätie]]n pohjoispuolella olevaan metsään haudattiin 100&nbsp;000–250&nbsp;000 tuhatta suuren terrorin uhria vuosina 1937-1941.]]
 
Valko-Venäjä joutui 1930- luvulla kokemaan kolme terroriaaltoa. Ensimmäinen oli vuonna [[1930]] ja seuraavat vuosina [[1933]] ja [[1937]]- [[1938]]1937–1941. Eniten edustajiaan menetti maan koulutettu kansanosa. Eri alojen edustajia murhattiin sadoin tuhansin.<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat, 67,2009</ref> <ref> Snyder, T.: The Reconstruction of Nations, 283, 2003,</ref> Esimerkiksi nykyisen [[Minskin kehätie]]n pohjoispuolella sijaitsevaan [[Kurapaty|Kurapatyn metsään]] haudattiin arviolta 100&nbsp;000–250&nbsp;000 valtiollisen terrorin murhaamaa uhria vuosina 1937–1941.<ref name="Wilson">{{Kirjaviite | Tekijä = Wilson, A.| Nimeke = Belarus. The last dictatorship in Europe| Vuosi = 2011| Luku = Chapter 6. Belarus begins again: The traumatic twentieth century | Sivu = 105| Selite = | Julkaisupaikka = Bodmin, Cornwall, Great Britain| Julkaisija = Yale University Press| Tunniste = ISBN 978-0-300-13435-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.8.2014| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Vainot käynnistettiin kansallisdemokraatteja vastaan käytävän taistelun nimissä. Heitä kohtiin esitettiin mielikuvituksellisia syytöksiä yrityksistä irrottaa Valko-Venäjä Neuvostoliitosta ja myydä se sen jälkeen ulkomaalaisille.<ref> Ikonen:S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat 67,2009</ref> Toiminnan johdossa väitettiin olleen vapautusjärjestön, jonka johtajana olisi ollut tuolloin suosittu runoilija [[Janka Kupala]].<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat 67,2009</ref>
Rivi 75:
 
Kokonaisuudessaan valkovenäläiset olivat hankalassa tilanteessa niin Puolassa kuin Neuvostoliitossakin. Puolassa valkovenäläiset joutuivat herkästi tekaistujen syytteiden kohteiksi syytteen koskien kommunistipropagandan levittämistä. Neuvostoliitossa valkovenäläisiä syytettiin kapitalismin levittämisestä.<ref> Ikonen, S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat,69,2009</ref>
 
=== Valko-Venäjän alueiden yhdistyminen ===
Neuvostoliiton ja [[natsi-Saksa|Saksa]]n elokuussa 1939 solmiman [[Molotov–Ribbentrop-sopimus|hyökkäämättömyyssopimuksen]] salaisen lisä[[pöytäkirja]]n seurauksena alkoi [[toinen maailmansota]] syyskuussa 1939. Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan, jonka pohjoinen itäosa tuli Valko-Venäjän hallintaan. Valko-Venäjän asukasluku kasvoi 4,7 miljoonalla henkilöllä ja pinta-ala kasvoi lähes 100 000 neliökilometriä.<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat, 70,2009</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valko-Venäjän_sosialistinen_neuvostotasavalta”