Ero sivun ”Kalsium” versioiden välillä

|atomipaino=40,078<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) |Julkaisu=Pure and Applied Chemistry |Vuosikerta = 83 |Numero = 2| Sivu = 367-370367–370 |Julkaisija = IUPAC |Tekijä=Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen |Ajankohta=2011 |Kieli={{en}} |www=http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf |Viitattu=16.4.2011}}</ref>

|sulamispiste-kelvin=11151&nbsp;115

|kiehumispiste-kelvin=17571&nbsp;757

|kiehumispiste-celsius=14841&nbsp;484

|höyrynpaine-lämpötila=10711&nbsp;071

|äänen-nopeus=38103&nbsp;810

Kalsium on keskeinen aine terveellisessä ruokavaliossa, erityisesti lapsilla, raskaana olevilla ja ikääntyvillä. Ihmisessä on keskimäärin 1&nbsp;000-&nbsp;–&nbsp;1&nbsp;200 grammaa kalsiumia, josta yli 99 &nbsp;% on luustossa.<ref name="Biologia 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Turunen, Seppo | Nimeke= Biologia -– Ihminen| Vuosi=2012| Sivu=82| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste = ISBN 978-951-0-29701-8 }}</ref><ref name="VRNK2014">{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 2014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Luuston kalsiumista on kuitenkin vain noin yksi prosentti ionimuodossa ja siten käytettävissä plasman kalsiumtason ylläpitoon.<ref name="Biologia 4"></ref>

Suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi on määritelty aikuiselle 25002&nbsp;500&nbsp;[[Milligramma|mg]]/vrk.<ref name="VRNK2014" />. Suomalaiset saavat kalsiumia keskimäärin: naiset 10071&nbsp;007&nbsp;[[Milligramma|mg]]/vrk ja miehet 1202&nbsp;[[Milligramma|mg]]/vrk eli suosituksiin verrattuna riittävän runsaasti. Noin prosentilla suomalaisista kalsiumin saanti on suurempaa kuin suurin hyväksyttävä päiväsaanti. Suomalaisten kalsiumista 60 prosenttia tulee maitovalmisteista ja niitä sisältävistä ruoista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008

}}</ref> Harvardin Yliopiston sivuilla suositellaan tämän hetken tutkimustiedon pohjalta, että yksi lasi maitoa päivässä (n. 1.75 litraa viikossa) riittänee luuston kannalta. Suuremmat määrät on yhdistetty kohonneisiin syöpäriskeihin, joten kolmea lasia päivässä (n. 5.,25 litraa viikossa) ei suositella. Kalsiumin rooli ja sen ihannekulutus eivät ole nykytutkimuksen valossa aivan selviä.<ref>http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/calcium-full-story/</ref>

Ruotsalaisessa 19-vuotisessa tutkimuksessa eläkeikäisten naisten optimikalsiumannokseksi saatiin 600-1000 &nbsp;–&nbsp;1&nbsp;000&nbsp;mg/vrk; yli kaksinkertainen kuolleisuus todettiin henkilöillä, joiden kalsiumin saanti ylitti 1400 1&nbsp;400&nbsp;mg/vrk. Toisaalta myös niiden naisten kuolleisuus oli korkeampaa, jotka saivat kalsiumia alle 600 &nbsp;mg/vrk. Liika kalsiumi lisäsi erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. <ref>http://medicalxpress.com/news/2013-02-cardiovascular-death-women-high-calcium.html Risk of cardiovascular death doubled in women with high calcium intake, MedicalExpress</ref>

Lehmänmaidossa sekä kalsiumrikastetuissa kasvimaidoissa ja mehuissa on kalsiumia yleensä 120&nbsp;mg/100g100&nbsp;g. Kolme lasillista tällaista juomaa vastaa aikuisen ihmisen päivittäistä saantisuositusta.<ref>http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/04_kivennais_kalsium.shtml Helsingin yliopisto, Avoin yliopisto, Ravitsemustieteen perusteet: Kalsium</ref>.