Ero sivun ”Z” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Z:n nimi ja ääntämys |
Kreikkalainen ja kyrillinen vastine |
||
Rivi 2:
'''Z''' on suomalaisten ja samalla myös [[latinalainen aakkosto|latinalaisten aakkosten]] 26. [[kirjain]]. Useissa latinalaista aakkostoa käyttävissä kielissä (ei kuitenkaan suomessa) se on myös aakkosten viimeinen kirjain. Z-kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''tset'' tai ''tseta'' (myös ''set'' tai ''seta'').<ref name=hurtta>[http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1323 Heikki Hurtta: Ongelmakirjainten ääntäminen: kuu ja set] Kielikello 1/2002</ref> [[Fonetiikka|Foneettisessa]] kirjoituksessa z on soinnillisen s:n merkki.
[[kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista Z-kirjainta vastaa [[zeeta]] (Z, ζ). [[kyrillinen kirjaimisto|Kyrillisessä kirjaimistossa]] ääntämystä [ts] vastaa [[Ц|Ц (ц)]] ja soinnillista ääntämystä [z] vastaa [[З|З (з)]].
==Historiaa==
[[kreikkalaiset aakkoset|Kreikkalaisissa aakkosissa]] Z-kirjainta vastaa siis [[zeeta]]. Sen mukaisesti Z oli latinalaisissakin aakkosissa alkujaan 7:ntenä, heti [[F]]:n jälkeen, mutta jäi jo varhain pois käytöstä. Kun Z [[latina]]ssa myöhemmin, vähän ennen ajanlaskumme alkua tuli uudestaan käyttöön kreikkalaisperäisissä [[lainasana|lainasanoissa]], se lisättiin aakkosten loppuun. Tämän myöhäisen käyttöönottonsa vuoksi se on ainoana latinalaisten aakkosten kirjaimena säilyttänyt vanhan kreikkalaisen nimensä (''zeeta'') eri kielissä vain vähän muuntuneena.{{lähde}}
Ennen nykyisen kirjoitustavan käyttöönottoa Z:aan on usein merkitty samantyylinen poikkiviiva kuin usein merkitään numeroon 7.{{lähde}}
| |||