Ero sivun ”Savolaisten asutusliike” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
tämäkin asia epäselvempi ja kiistellympi kuin artikkelista ilmenee |
||
Rivi 1:
'''Savolaisten asutusliike''' oli historiallinen [[muuttoliike]],
[[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa Vaasa]] julisti vuonna 1542 erämaat kruunun omaisuudeksi ja antoi luvan niiden [[uudisraivaus|uudisraivaukseen]] ja asuttamiseen. Taustalla oli uusien verotulojen tarve ja myös Ruotsin vaikutusvallan levittäminen. Savolaiset asuttivat sellaisiakin alueita, jotka virallisesti kuuluivat [[Moskovan Venäjä|Venäjälle]], mikä johti rajakahakoihin ja kahteen sotaan. [[Suuri Venäjän sota]] vuosina 1555–1557 päättyi ratkaisemattomana, mutta vuosina 1570–1595 käydyn [[pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota|pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan]] päätteeksi Ruotsi ja Venäjä sopivat [[Täyssinän rauha]]ssa, että [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savo]] ja alue [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]] asti kuuluivat Ruotsille.
Savolaiset perustivat uudistiloja [[Savo]]on, [[Pohjanmaa]]n, [[Häme]]en ja [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan]] erämaihin (näihin kuuluivat [[Kainuun maakunta|Kainuu]], [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaa]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomi]]) sekä [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]an, [[Inkeri]]in, [[Lappi]]in ja Keski-Ruotsiin ([[metsäsuomalaiset]]). Keski-Ruotsista heitä päätyi myös [[Uusi Ruotsi|Uuteen Ruotsiin]], nykyisen [[Philadelphia]]n seudulle, ensimmäisten eurooppalaisten joukossa. Savolaisten asutusliikkeen myötä muun muassa Kainuu sai
== Savolaisten asutusliikkeen alkuvaiheet ==
Savolaisten asutusliikkeen alkusysäyksenä ja ylläpitävänä voimana
Savolaisten eränkäynti ja sitä seurannut asutus levisivät voimakkaasti 1300-luvulla [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Saimaa]]n välisellä alueella sekä Saimaan pohjois- ja itäpuolella. 1400-luvulla savolaiset olivat lisääntyneet ja muutto [[Karjala]]sta jatkui niin, että 1400-luvun puolessavälissä perustettiin [[Juva]]n ja [[Sääminki|Säämingin]] pitäjät ja 1470-luvulla rakennettiin [[Olavinlinna]].<ref name=vahtola55/> Vakiintuneen käsityksen mukaan Pohjois-Savon asuttaminen alkoi 1400-luvun lopulla.<ref name=virrankoski142/> 1500-luvun alussa [[Leppävirta|Leppävirran]] seutu oli asutettu.<ref name=vahtola55/> [[Arvo M. Soininen|Arvo M. Soinisen]] mukaan Pohjois-Savon asuttaminen oli vilkkaimmillaan 1520- ja 1530-luvuilla.<ref name=virrankoski142/>
Uudemman tulkinnan mukaan kyse ei varsinaisesti ollut Savon asuttamisesta, vaan alueella jo aikaisemmin eläneen väestön kirjaamisesta verorekistereihin ja veronmaksun edellyttämästä viljanviljelyn voimistumisesta. <ref>Jukka Korpela: Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa. ''Historiallinen aikakauskirja'' 10 (2012): 3, s. 275-291.</ref>
== Kuningas ottaa uudisasukkaat suojelukseensa ==
|