Avaa päävalikko

Muutokset

469 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
tämäkin asia epäselvempi ja kiistellympi kuin artikkelista ilmenee
'''Savolaisten asutusliike''' oli historiallinen [[muuttoliike]], jonkajoka myötäkohdistui suuretsuureen osatosaan Suomesta saivat ensimmäiset asukkaansa. Muuttoliike alkoi 1300-luvulla, saavutti huippukautensa 1500-luvulla, jolloin myös kruunu otti sen suojelukseensa, ja päättyi lopulta 1600-luvun lopussa. [[Savolaiset]] harjoittivat [[kaskiviljely]]ä, [[kalastus]]ta ja [[metsästys]]tä, joten heidän elinkeinonsa vaativat paljon maata. Kaskiviljely myös edellytti liikkuvaa elämäntapaa. Niinpä savolaiset muuttivat alueille, jotka olivat aiemmin olleet [[pohjalaiset|pohjalaisten]], [[hämäläiset|hämäläisten]] ja satakuntalaisten [[erämaa|erämaina]]. Nämä itse olivat jo vakiinnuttaneet tai vakiinnuttamassa pääelinkeinoikseen peltoviljelyn ja karjanhoidon, joten heillä ei ollut samanlaista tarvetta tai mahdollisuutta muuttaa erämaihin.
 
[[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa Vaasa]] julisti vuonna 1542 erämaat kruunun omaisuudeksi ja antoi luvan niiden [[uudisraivaus|uudisraivaukseen]] ja asuttamiseen. Taustalla oli uusien verotulojen tarve ja myös Ruotsin vaikutusvallan levittäminen. Savolaiset asuttivat sellaisiakin alueita, jotka virallisesti kuuluivat [[Moskovan Venäjä|Venäjälle]], mikä johti rajakahakoihin ja kahteen sotaan. [[Suuri Venäjän sota]] vuosina 1555–1557 päättyi ratkaisemattomana, mutta vuosina 1570–1595 käydyn [[pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota|pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan]] päätteeksi Ruotsi ja Venäjä sopivat [[Täyssinän rauha]]ssa, että [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savo]] ja alue [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]] asti kuuluivat Ruotsille.
 
Savolaiset perustivat uudistiloja [[Savo]]on, [[Pohjanmaa]]n, [[Häme]]en ja [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan]] erämaihin (näihin kuuluivat [[Kainuun maakunta|Kainuu]], [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaa]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomi]]) sekä [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]an, [[Inkeri]]in, [[Lappi]]in ja Keski-Ruotsiin ([[metsäsuomalaiset]]). Keski-Ruotsista heitä päätyi myös [[Uusi Ruotsi|Uuteen Ruotsiin]], nykyisen [[Philadelphia]]n seudulle, ensimmäisten eurooppalaisten joukossa. Savolaisten asutusliikkeen myötä muun muassa Kainuu sai ensimmäisenviljaa vakituisensäännöllisesti asutuksensaviljelevän asutuksen vanhan saamelaisasutuksen rinnalle.
 
== Savolaisten asutusliikkeen alkuvaiheet ==
 
Savolaisten asutusliikkeen alkusysäyksenä ja ylläpitävänä voimana olivaton vahvapidetty väestönkasvuvahvaa väestönkasvua ja tarvetarvetta uusille erämaille, kalavesille ja kaskimaille. Savolaisten harjoittama kaskiviljely vaati jatkuvasti uusia maita, mutta tuotti niin hyviä satoja, että se elätti suuriakin perheitä. Toisaalta kaskiviljely myös vaati paljon työvoimaa.<ref name=vahtola55/>
 
Savolaisten eränkäynti ja sitä seurannut asutus levisivät voimakkaasti 1300-luvulla [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Saimaa]]n välisellä alueella sekä Saimaan pohjois- ja itäpuolella. 1400-luvulla savolaiset olivat lisääntyneet ja muutto [[Karjala]]sta jatkui niin, että 1400-luvun puolessavälissä perustettiin [[Juva]]n ja [[Sääminki|Säämingin]] pitäjät ja 1470-luvulla rakennettiin [[Olavinlinna]].<ref name=vahtola55/> Vakiintuneen käsityksen mukaan Pohjois-Savon asuttaminen alkoi 1400-luvun lopulla.<ref name=virrankoski142/> 1500-luvun alussa [[Leppävirta|Leppävirran]] seutu oli asutettu.<ref name=vahtola55/> [[Arvo M. Soininen|Arvo M. Soinisen]] mukaan Pohjois-Savon asuttaminen oli vilkkaimmillaan 1520- ja 1530-luvuilla.<ref name=virrankoski142/>
 
Uudemman tulkinnan mukaan kyse ei varsinaisesti ollut Savon asuttamisesta, vaan alueella jo aikaisemmin eläneen väestön kirjaamisesta verorekistereihin ja veronmaksun edellyttämästä viljanviljelyn voimistumisesta. <ref>Jukka Korpela: Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa. ''Historiallinen aikakauskirja'' 10 (2012): 3, s. 275-291.</ref>
 
== Kuningas ottaa uudisasukkaat suojelukseensa ==
Rekisteröitymätön käyttäjä