Wikipedia

Ero sivun ”Satakunnan Museo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Uusi kuva
laajennusta ym
Rivi 1:
{{Museo
[[File:Satakunnan Museo.JPG|thumb|240px|Satakunnan museo.]]
| nimi = Satakunnan museo
'''Satakunnan Museo''' sijaitsee [[Pori]]n keskustassa [[Hallituskatu (Pori)|Hallituskadulla]]. Vuonna 1888 perustettu museo sai maakuntamuseon statuksen 1980 ja on jatkuvasti laajentanut toimintaansa.
| kuva = Satakunnan Museo.JPG
__NOTOC__
| kuvateksti =
==Historia==▼
| perustettu = 1888
Satakunnan Museo perustettiin vuonna 1888 Porin Suomalaisen Seuran piirissä. Alku oli vaatimaton, sillä aluksi vain kerättiin lahjoituksina ihmisillä olevia muinaisesineitä, joita kertyi ensimmäisenä kesänä noin 60. Seuravana kesänä saatiin talteen yhteensä noin 650 esinettä. Niitä säilytettiin opettaja Matti Kauppisen kotona. Kokoelma ei kuitenkaan sopinut minnekään. Sitä siirrettiin kolmasti, kunnes vuonna [[1903]] museo siirtyi Iltaman taloon (tunnettiin myöhemmin niin sanottuna ''vanhana museona''). Näissä tiloissa museo toimi vuoteen 1973 saakka, jolloin uusi museo valmistui Hallituskadulle. <ref name=kos/>
| lakkautettu =
| sijainti = [[Hallituskatu (Pori)|Hallituskatu]] 11, [[Pori]]
| koordinaatit = {{coord|61.48994|N|21.791247|E|näyttö=rivi,otsikko}}
| tyyppi = [[Suomen maakuntamuseot|maakuntamuseo]]
| kävijämäärä =
| ylläpitäjä = [[Porin kaupunki]]
| johtaja = Juhani Ruohonen
| kuraattori =
| kotisivut = [http://www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/satakunnanmuseo.html www.pori.fi/satakunnanmuseo]
}}
'''Satakunnan Museo''' on vuonna 1888 perustettu [[maakuntamuseo]], joka sijaitsee [[Pori]]ssa. Vuonna 1888 perustettu museo on yksi Suomen vanhimpia [[kulttuurihistoria]]llisia museoita. [[Satakunta|Satakunnan]] maakuntamuseon statuksen se sai [[Opetusministeriö]]ltä vuonna 1980.
 
Nykyinen museorakennus on valmistunut vuonna 1973. Näyttelytiloja Satakunnan Museolla on kolmessa kerroksessa, lisäksi väliaikaisia näyttelyjä varten on oma tila. Museon yhteydessä toimii myös kahvila sekä museokauppa. Lisäksi museoon kuuluvat luonnonhistoriallinen museo [[Luontotalo Arkki]], [[Rosenlew-museo]], [[Rakennuskulttuuritalo Toivo]] ja [[Korsmanin talo]] sekä [[Reposaari|Reposaaren]] kaupunginosaan sijoitettu museohinaaja.
Museonhoitajana aloitti maisteri Kauppinen, toimien siinä virassa vuoteen 1930 saakka. Hänen kaudellaan kokoelma kasvoi 13000 esineeseen, joista suurin osa oli hänen hankkimiaan. Toiseksi eniten esineitä hankki Aleksander Vinter, joka kiertomatkoillaan maakunnassa toi mukanaan noin 4000 esinettä. Kauppisen jälkeen toiminnasta vastasi Arvid Rydman, jonka kuoleman jälkeen jatkoi työtä leski Kerttu Rydman yksin aina vuoteen 1957. Vuonna 1958 valittiin tehtävään maisteri [[Unto Salo]], joka hoiti tehtävää vuoteen 1972 saakka. Hänen kaudellaan kehitettiin tutkimustoimintaa, kenttätyötä, perinteenkeruuta sekä kirjastoa. Unto Salon jälkeen uudeksi museojohtajaksi valittiin Risto Koskinen. Vuonna 1988 kokoelmissa oli noin 50000 esinettä. <ref name=kos/>
 
▲==Historia==
Iltaman talo oli ahdas, uuden paremman tilan etsintä ja suunnittelu alkoi melkein heti. Vierähti kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin asia saatiin vierille. Vuonna 1961 Porin kaupungin museolautakunta antoi piirustusten teon arkkitehti [[Olaf Küttner]]ille ja samalla hankki museolle tontin. Kuitenkin vasta vuonna 1967 asia lähti käyntiin ja vuonna 1970 kaikki oli valmista. Museon peruskivi muurattiin 1971 ja museorakennus valmistui 1973. <ref name=kos/>
=== Ensimmäiset vuosikymmenet ===
Satakunnan Museo perustettiin vuonna 1888 [[Porin Suomalaisen Seura]]n toimesta. Ensimmäisen kesän aikana kerättiin lahjoituksina ihmisillä olevia muinaisesineitä, joita kertyi noin 60. Vuoden kuluttua saatiin talteen yhteensä yli 600 esinettä, jotka sijoitettiin Suomalaisen Seuran aktiivijäsenen, opettaja [[Matti Kauppinen|Matti Kauppisen]] kotiin ensimmäisen kahden vuoden ajaksi. Vuonna 1893 Satakunnan Museo vahvistettiin museon viralliseksi nimeksi [[Suomen Senaatti|senaatin]] toimesta. Porin kaupungin omistukseen museo siirtyi tammikuussa 1899. Ensimmäiset omat tilansa Satakunnan museo sai kolmen vuokralla olleen säilytyspaikan jälkeen vuonna 1903, jolloin museo siirtyi niin sanottuun Iltaman taloon. Se sijaitsi nykyisen [[Porin kaupunginkirjasto]]n tontilla.<ref name=ohjelma>[http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kulttuuritoimi/satakunnanmuseo/6FcgVN4AL/Satakunnan_Museon_kokoelmaohjelma_2009.pdf Satakunnan Museon kokoelmaohjelma] Porin kaupunki 2009. Viitattu 19.8.2014.</ref>
 
Ensimmäisenä museonhoitajana aloitti maisteri [[F. I. Färling]], jonka jälkeen tehtävää hoiti Matti Kauppinen vuoteen 1930 saakka. Hänen kaudellaan museon kokoelmat kasvoivat 13 000 esineeseen, joista suurin osa oli myös Kauppisen hankkimia. Toiseksi eniten esineitä hankki työmies Aleksander Vinter, joka maakuntaan tekemiltään kirtomatkoilta toi mukanaan noin 4 000 esinettä. Hänestä tuli myös yksi Suomen tärkeimpiä muinaisjäännösten kerääjiä. Kauppisen jälkeen Satakunnan Museon toiminnasta vastasi Poriin voimistelunopettajaksi saapunut olympiamitalisti [[Arvid Rydman]], jonka kuoleman jälkeen museonjohtajaksi valittiin hänen leskensä, senaattori [[J. V. Snellman]]in pojantytär [[Kerttu Rydman]].<ref name=ohjelma/>
[[Satakunta|Satakunnan]] maakuntamuseon titteli museolle annettiin [[1980]]. Museossa on perusnäyttelytilat kolmessa eri kerroksessa.
 
=== Sotien jälkeinen aika ===
==Museon tilat==
[[File:Luontotalo Arkki.jpg|thumb|Luontotalo Arkki.]]
Vuonna 1973 rakennettu museorakennus oli jo muuttopäivänä käynnyt pieneksi, sillä kokoelmia oli runsaasti. Siksi kaupunginvaltuusto luovutti vuonna 1977 museon varastokäyttöön puolustusvoimien käytössä olleen varikkorakennuksen [[Vähärauma]]lta.
1940- ja 1950-luvuilla museon ongelmaksi muodostui ahtaus sekä puutteliset varastointilat. Ne aiheuttivat maalausten ja puuesineiden homehtumista. Osa esineistöstä oli siirretty [[Isolinnankatu|Isolinnankadulla]] sijaitsevan entisen kansakoulun ullakolle, jossa ne joutuivat vuotavan katon alla kärsimään vesivahingoista ja jopa vaurioituivat katon romahtaessa. Vuonna 1949 museo sai lämmittämätöntä säilytystilaa [[Liinaharjan kartano]]n navetasta ja muutamaa vuotta myöhemmin entisen lääninsairaalan tiloista Isolinnankadulta. Uusien museotilojen etsintä ja suunnittelu oli alkanut melkein heti Iltaman taloon muuton jälkeen, mutta aikaa kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin asia viimein saatiin vierille.<ref name=ohjelma/> Vuonna 1961 Porin kaupungin museolautakunta antoi uuden museorakennuksen piirustusten teon arkkitehti [[Olaf Küttner]]ille ja hankki samalla museolle tontin vuoden 1852 [[Porin palo 1852|Porin palosta]] lähtien puistona olleen entisen kirkon paikalta. Hanke viivästyi kuitenkin vielä niin, että museon peruskivi muurattiin vasta 1971 ja rakennus otettiin käyttöön 1973. Vuonna 1977 museo sai uutta varastotilaa entiseltä Puolustusvoimien varikolta [[Vähärauma]]n kaupungiosasta.<ref name=kos/>
 
Satakunnan Museon toiminta jatkoi seuraavina vuosikymmeninä edelleen laajenemistaan. Vuonna 1982 museo sai lahjoituksena hinaaja [[Museohinaaja Santtu|Santun]], joka asetetiin näytteille Reposaareen. Toiminta laajeni edelleen, kun vuonna 1990 museon omistukseen tuli [[V kaupunginosa (Pori)|V kaupunginosasta]] neljästä puurakennuksesta koostuva kiinteistö. Uuteen yksikköön perustettiin Rakennuskulttuuritalo Toivo näyttely- ja verstastiloineen sekä 1950-luvun alun työläiskodiksi sisustettu Korsmanin talo. 2000-luvun alussa samaan pihapiiriin pystytettiin vielä vuodelta 1849 peräisin oleva hirsitalo, joka oli purettu [[VI kaupunginosa (Pori)|VI kaupunginosasta]]. Museonjohtaja [[Leena Sammallahti|Leena Sammallahden]] aikana 1990-luvulla käynnistettiin oman luonnonhistoriallisen museon suunnittelu. Luontotalo Arkki avattiin lopulta yleisölle [[Pohjoispuisto]]n varrella sijaitsevassa entisessä Porin kaupungin puhelinlaitoksen rakennuksessa vuonna 1999. Neljä vuotta myöhemmin museo sai hallintaansa teollisuuskonserni [[Rosenlew]]in historiaa esittelevä kokoelman, jonka pohjalta avattiin [[Aittaluoto|Aittaluodossa]] sijaitsevaan entiseen [[kruununmakasiini]]in Rosenlew-museo vuonna 2006. Kesällä 2008 museo luopui Liinaharjan kartanon varastostaan ja siirsi esineistöään [[Porin puuvillatehdas|Porin puuvillatehtaan]] tiloihin.<ref name=ohjelma/>
Museorakennuksen pinta-ala on 3575 m2 ja varikon 1760 m2. Näiden lisäksi on Liinaharjan kartanon navettarakennus, jonka pinta-ala on 765 m2.
 
== Näyttelytoiminta ==▼
Satakunnan Museon alaisuudessa toimivat myös muun muassa [[Luontotalo Arkki]] sekä [[Rosenlew-museo]], joka esittelee Satakunnassa merkittävän roolin omanneen [[Rosenlew]]-yhtiön historiaa.<ref name=sivut/>
Koska museolla oli vuosisadan alussa ahdasta, oli pysyväisnäyttelykin tiivis. Tavaraa oli esillä seiniin naulattuna ja pöydille aseteltuina. TeemanäyttelytTilapaisnäyttelyitä voitiin järjestää vasta paljon myöhemmin. Ensimmäinen varma tieto teemanäyttelystä on vuodelta 1942, jolloin yhdessä kirjastonPorin kaupunginkirjaston kanssa järjestettiin kirjapainotaidon 300-vuotisnäyttely.<ref name=kos/> Tämän jälkeen on museossa järjestetty säännöllisesti useampia vuosittaisia teemanäyttelyjä. Nykyisen, vuonna 2002 valmistuneen perusnäyttelyn nimi on "Vesien sylistä Satakunnaksi". Se käsittää Satakunnan maakuntaa esittelevää esineistöä aina esihistorialliselta ajalta 1990-luvulle saakka. Uusimpaa edustavat muun muassa 1980-luvun [[Porirock]]ia esittelevä materiaali.<ref name=ohjelma/>▼
 
== Museonjohtajat ==
▲==Näyttelytoiminta==
*[[Fredrik Ignatius Färling]] (1888–1896)
▲Koska museolla oli vuosisadan alussa ahdasta, oli pysyväisnäyttelykin tiivis. Tavaraa oli esillä seiniin naulattuna ja pöydille aseteltuina. Teemanäyttelyt voitiin järjestää vasta paljon myöhemmin. Ensimmäinen varma tieto teemanäyttelystä on vuodelta 1942, jolloin yhdessä kirjaston kanssa järjestettiin kirjapainotaidon 300-vuotisnäyttely.
*[[Matti Kauppinen]] (1896–1930)
 
*[[Arvid Rydman]] (1930–1953)
Tämän jälkeen on museossa järjestetty 1-3 teemanäyttelyä vuosittain. Nykyisen, vuonna [[2002]] valmistuneen perusnäyttelyn nimi on "Vesien sylistä Satakunnaksi".
*[[Kerttu Rydman]] (1953–1957)
*[[Unto Salo]] (1957–1972)
*[[Risto Koskinen]] (1972–1991)
*[[Sirkka-Liisa Hakala]] (1991–1994)
*[[Leena Sammallahti]] (1994–2004)
*[[Juhani Ruohonen (museonjohtaja)|Juhani Ruohonen]] (2004–)
 
==Lähteet==
{{viitteet|viitteet=
* <ref name=kos>{{Kirjaviite | Tekijä =Koskinen, Risto | Nimeke =Miten saada tämmöinen museumi toteutetuksi - Satakunnan Museo 1888-1988 | Vuosi =1988 | Selite = julkaisusta Suomen Museo 1988 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Museovirasto | Tunniste =ISBN 951-9056-88-2 }}</ref>
* <ref name=sivut>Porin kaupunki: [http://www.pori.fi/smu/ Satakunnan Museon sivut]</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Pori-tieto|Satakunnan_Museo|Satakunnan Museo}}
 
 
{{Suomen maakuntamuseot}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Satakunnan_Museo”