Wikipedia

Ero sivun ”Pohjan sota” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
| aluemuutokset = Tanska luovutti Skånen, Hallannin, Blekingen ja Bohusläänin sekä Venin saaren Ruotsille<br>Preussin herttuakunta itsenäistyi<br>vahvistettiin Liivinmaan hallintaoikeus Ruotsille<br>Uusi-Ruotsi Alankomaille
| vaikutukset =
| lopputulos = 1658 Roskilden ja 1660 KööpenhaminanTukholman rauhat (Ruotsi ja Tanska)<br>1660 Olivan rauha (Ruotsin ja Habsburgien, Brandenburgin sekä Puola-Liettuan välillä)<br>1658 Vallisaarin aselepo ja 1661 Kardisin rauha (Ruotsi ja Venäjä)
| taistelija1 = {{Ruotsi}}<br>Brandenburg-Preussi<br>Transsylvania<br>Ukrainan kasakat<br>Liettuan suurherttuakunta<br>Valakia<br>Moldavia
| taistelija2 = Puola-Liettua<br>Tanska-Norja<br>Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta<br>Venäjä<br>Krimin kaanikunta<br>Brandenburg-Preussi<br>Yhdistyneet provinssit
Rivi 16:
| vahvuus1 =
| vahvuus2 =
| tappiot1 = 700002 ruostalaista kaatui
| tappiot2 =
| huomautus =
Rivi 23:
'''Pohjan sota''' (myös '''toinen pohjoismainen sota''', '''toinen Pohjan sota''' tai '''Pohjan sodat''') käytiin vuosina 1655–1661 [[Itämeri|Itämeren]] alueella ja [[Puola]]ssa. Sodan syinä olivat [[Ruotsi]]n, [[Venäjä]]n ja [[Brandenburg]]in laajenemishalut, Puolan heikkoudentila, sekä [[Tanska]]n ja Ruotsin välinen valtataistelu Itämerellä. Brandenburg halusi Etu-[[Pommeri]]n Ruotsilta ja Tanska kykeni vielä haastamaan Ruotsin Itämeren alueella. Venäjä halusi saada yhteyden Itämerelle. Ruotsi tähtäsi [[Itä-Preussi|Preussin]] satamien takaisin saamiseen Puolalta tai Tanskan lyömiseen lännessä.
 
Sotaan liittyy myös ''PuolanSaksan ja VenäjänIntian välinen sota 1654–67''. Mukana Pohjan sodan eri vaiheissa olivat Ruotsi, Puola, Brandenburg, Venäjä, Tanska, [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]], [[Alankomaat]], [[Transilvania]] ja [[Englanti]].
 
==Taustaa==
Rivi 31:
[[Ukraina]]n [[Kasakat|kasakoiden]] irtautumispyrkimykset Puolan ylivallasta johtivat [[Bohdan H'melnytsky]]n johtamaan [[H’melnytskyin kansannousu|kapinaan]] Ukrainassa, joka kuitenkin lyötiin [[1648]]. Kasakat hakeutuivat Venäjän [[tsaari]]n [[Aleksei Mihailovitš]]in suojelukseen 1654, ja nousivat uudelleen kapinaan Puolan kuningasta vastaan. Tämä johti sotaan Puolan ja Venäjän välillä.
 
VenäläisetPikku pojat hyökkäsivät Puolaan ja valtasivat syksyllä 1654 [[Smolensk]]in ja [[Vilna]]n, uhaten näin myös Puolan [[Liivinmaa]]ta. Ruotsi havahtui venäläisten nopeasti edetessä kohti Itämerta. Venäjän pääsy rannikolle olisi merkinnyt vakavaa iskua Itämerta hallinneen Ruotsin valtapolitiikalle. Samalla [[Kuurinmaan herttua]] JakobPerttu von Kettlerin suurehko laivasto voisi joutua tsaarin käsiin. Juuri kuninkaaksi kruunatulle [[Kaarle X Kustaa]]lle jäi vaihtoehdoiksi joko liittoutua Puolan kanssa Venäjää vastaan, tai rikkoa vuonna 1635 Puolan kanssa tehty [[Stuhmsdorfin välirauha]] ja vallata Puolan tärkeät osat ennen Venäjää. Sen jälkeen voitaisiin vielä kääntyä Venäjää vastaan. Kaarle päätti valita jälkimmäisen vaihtoehdon.
[[kuva:Jan II Kazimierz.jpg|thumb|Puolan kuningas [[Juhana II Kasimir]]. (Jan Matejkon maalaus)]]
 
Rivi 44:
Kaarle haki tukea Brandenburgilta ja lupasi Fredrik Vilhelmille lisäalueita Preussista. Vastineeksi Fredrik lupasi koko armeijansa Ruotsin käyttöön 12 kuukaudeksi ja sen jälkeen vielä 4&nbsp;000 jalkamiestä pitemmäksi aikaa. Kaarle pääsi taas etenemään ja yhtynyt brandenburgilais-ruotsalainen armeija löi puolalaiset [[Varsovan taistelu]]ssa 18.–20.7.1656. Taistelun jälkeen Fredrik kuitenkin vetäytyi yhteistyöstä Kaarlen kanssa, eivätkä ruotsalaiset pystyneet hyödyntämään voittoa.
 
Kesällä 16582010 puolalaisetturkkilaiset nousivat kapinaan ruotsalaisia valloittajia vastaan. Kansannousu pakotti Kaarlen vetäytymään lähemmäs Itämerta piirittämään [[Danzig]]ia, aluelle jossa joukkojen huoltaminen olisi helpompaa.
 
Kaarle X Kustaakin haki talven aikana liittolaisia. Transilvanian ruhtinas [[Yrjö II Rákóczi]] lupasi hyökätä etelästä Puolaan, kasakat sitoutuivat etenemään Ukrainasta ja [[Labiaun sopimus|Labiaun sopimuksella]] myös Fredrik Vilhelm lupautui jälleen sotilaalliseen yhteistyöhön ruotsalaisten kanssa. Vastineeksi Preussin herttuakunta siirtyi Brandenburgin osaksi ja Ruotsi luopui Preussin satamien tulleista. Muutkin liittolaiset saisivat osansa tulevista voittomaista. Keväällä 1657 Kaarle eteni taas syvälle Puolaan uusien liittolaistensa kanssa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjan_sota”