Ero sivun ”Tervakoski” versioiden välillä

43 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
artikkelin rakenne; kh; commonscat
(Kumottu vandalisointi muokkaus 14222518, jonka teki 84.34.14.50 (keskustelu))
(artikkelin rakenne; kh; commonscat)
{{Viitteetön}}
[[ImageTiedosto:Tervakosken-tehdäs1900.jpg|thumb|right|300px|Tervakosken paperitehdas Alasjärven suunnalta noin vuonna 1900 vanhan postikortin kuvassa.]]
'''Tervakoski''' on kylä [[Janakkala]]n kunnassa ja samalla sen toinen kylätaajama [[Turenki|Turengin]] ohella. KylässäVuonna on2004 noinkylässä 4753oli asukastanoin vuonna4 750 2004asukasta. Kylä on muuttovoittoinen.
 
== Historia ==
 
Tervakosken historia alkaa jo [[Keskiaika|keskiajalta]]. Sijaitsihan paikka [[Alasjärvi|Alasjärvestä]] [[Kernaalanjärvi|Kernaalanjärveen]] laskevan joen siinä olevan [[koski|kosken]] kohdalla. Nämä olivat oleelliset tekijät määrittelemään eteläisen Janakkalan kehitystä. Koski oli hyvä [[mylly]]npaikka ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi [[vilja]]a alueen talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnalle]] ratkaisevia toimintokeskuksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurtenkin kiistojen aiheita. Näin Tervakoski on ollut hämäläinen [[teollisuus]]keskus jo viitisensataa vuotta. Vuonna 1780 sitten rakensivat [[Gabriel Brunow]] ja ratsumestari [[Karl Gustaf Uggla]] kosken rannalle 2-raamisenkaksiraamisen [[saha]]n hyödyntämään alueen metsävaroja.
 
Kylä on ollut olemassa jo keskiajalta lähtien. Kylän muodostivat kosken rantatilat Hovilan [[ratsutila]] ja Talolan eli Alimyllyn [[rälssitila]], jotka olivat myllyjen ansiosta alueen [[kantatila|kantatiloja]]. Samasta syystä niistä tuli myös [[säätyläiset|säätyläistiloja]] ja sen jälkeen ns. [[Suomenruotsalaiset|parempien ihmisten]] asuminen Tervakoskella on sävyttänyt kylän elämää aina nykyisyyteen saakka. Talola kuului varhaisimpina aikoina Melkkolan kylään, tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi [[Turun tuomiokapituli]]n jäsen, kaniikki ''Erik Jaakonpoika'' v.vuonna 1490 ''Maunu Laurinpoika Grisefotille''. Grisefot luovutti v.vuonna 1501 Talolan [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkolle]]. Vuonna 1542 tila, joka olisi kirkon tila, joutui [[Kustaa Vaasa]]n reformin yhteydessä valtiolle.
 
Kuten yleensä joutui Talola läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri ''Hans Thomassonille'' ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori ''Anders Olofssonille''. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös [[Pontus de la Gardie]]lla, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuninkaaseen [[Juhana III]]:een, naituaan tämän ja [[Kaarina Hannuntytär|Kaarina Hannuntyttären]] avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären [[Sofia Gyllenhjelm|Sofian]]. Nuorempia sisarruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti mm. Talolan hänelle v.vuonna 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena v.vuonna 1585. Tämän jälkeen tila siirtyi ''Brita de la Gardielle'' joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär. Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvulla ''Antti Olavinpoika'' ja ''Cecilia Luukkantytär'', jolta [[Janakkala]]n kappalaisen ''Jaakko Teckaleniuksen'' leski Kaarina osti sen v.vuonna 1665. Vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 taalarilla[[taalari]]lla everstiluutnantti Arvid Reinhold [[Brunow]]. Tila meni perintönä ensiksi ''Jakob Göran Brunowille'', jolta se siirtyi ''Adam Reinhold Brunowille'' ja tältä puolestaan ''Gabriel Brunowille''. Helmikuun 22. päivänä v.helmikuuta 1783 Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestari ''Gottlieb Johnille'' ja lääninkamreeri [[Johan Nordenswan]]ille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. Lokakuun 5. päivänä v.lokakuuta 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät Nordenswanin omistukseen. Joulukuun 9. päivänäjoulukuuta 1799 Johan Nordenswan osti myös Talolan rälssitilan jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil. Näin olivat Tervakosken molemmat suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Tervakosken kartano oli syntynyt. Johan Nordenswanin nuorin poika [[Gustaf Georg Nordenswan]] osti v.vuonna 1800 puolet Punganmaan uudistilasta ''Antti Erkinpoika Punkalta''. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen v.vuonna 1806 ''Juho Jaakonpojalta''.
 
== Tervakosken paperitehdas ==
*[[Janakkala]]
*[[Tervakosken kirkko]]
 
== Kirjallisuutta ==
 
* Annala V.; Palanen Tervakosken kulttuurihistoriaa. Tervakosken klubi 1886―1946. Hämeenlinna 1946.
* Annala V.; Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950
* Koskinen Tarmo; Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän muotoutumisesta tehdasyhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan korkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia n:o 123. 1987
* Koskinen Tarmo; Elämää yhteisössä. Muistijälkiä, ihmisääniä ja joukkosydämen lyöntejä tehdasyhteisön rakentumisen ja rapautumisen kausilta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia n:o 176. 1993.
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Tervakoski}}
 
* [http://www.janakkala.fi/ Janakkalan kunta]
* [http://www.janakkalanseurakunta.fi/ Janakkalan seurakunta]
* [http://www.tervakoski.com/ Tervakoski Oy]
* [http://www.puuhamaa.fi/ Puuhamaa]
* Annala V.; Palanen Tervakosken kulttuurihistoriaa. Tervakosken klubi 1886―19461886–1946. Hämeenlinna 1946.
* Annala V.; Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950
* Koskinen Tarmo; Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän muotoutumisesta tehdasyhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan korkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia n:o 123. 1987
* Koskinen Tarmo; Elämää yhteisössä. Muistijälkiä, ihmisääniä ja joukkosydämen lyöntejä tehdasyhteisön rakentumisen ja rapautumisen kausilta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia n:o 176. 1993.
 
[[Luokka:Janakkalan kylät]]
18 360

muokkausta