Ero sivun ”Valtiopäivätalo (Saksa)” versioiden välillä

Valtiopäivätalo vaurioitui voimakkaassa tulipalossa 27. helmikuuta [[1933]], kuukausi sen jälkeen kun [[Adolf Hitler]] oli noussut [[Saksan valtakunnankansleri]]ksi. Poliisi pidätti palon sytyttämisestä alankomaalaisen [[vasemmisto]]aktivistin [[Marinus van der Lubbe]]n, joka saatiin kiinni palopaikalta. Itse asiassa Valtiopäivätalo ei kuitenkaan palanut kokonaan. Rakennuksesta paloivat vain valtiopäivien istuntosali sekä eteisaula. Valokuvat, joissa koko Valtiopäivätalo näytetään ilmiliekeissä, ovat myöhempiä fotomontaaseja. Van der Lubbe tunnusti teon kuulusteluissa ja hänet teloitettiin [[giljotiini]]lla oikeudenkäynnin jälkeen. [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Natsit]] syyttivät tulipalosta kommunistista salaliittoa ja saivat siitä tehokkaan aseen vasemmiston toiminnan tukahduttamiseksi.

 

 

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana rakennus oli sotilaskäytössä, ja jopa sen muuttamista ilmatorjuntatorniksi harkittiin. Sodan loppuvaiheessa rakennuksessa toimi berliiniläisen Charité-klinikan synnytysosasto alkuperäisen vaurioiduttua pommituksissa. Liittoutuneiden pommittaessa Berliiniä 1945 Valtiopäivätalo oli symboliarvonsa vuoksi yksi [[puna-armeija]]n pääkohteista ja tuhoutui pahoin.<ref name="aview" /> Se oli myös viimeisiä vastarintapesäkkeitä keväällä 1945.