Ero sivun ”Robotiikan kolme pääsääntöä” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 37 Wikidatan sivulle d:q23758 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 2:
 
== Luominen ==
Ennen kuin Asimov loi kolme sääntöä, tyypilliset robotti-tarinat noudattivat kaavaa, jota Asimov kutsui Frankenstein-syndroomaksi. Sen mukaan robotti tultuaan luoduksi aina ensi töikseen tappaa luojansa.<ref>{{cite book| title=The Rest of the Robots| publisher=Doubleday| year=1964| isbn=0-385-09041-2| chapter=Introduction| first=Isaac| last=Asimov}}</ref> Poikkeuksiakin löytyy, sillä [[Lester del Rey]] ja [[Otto Binder]] olivat julkaisseet jo ennen AsimoviaAsimov Spurdoa tarinoita sympaattisista, ihmisten näköisistä ja tunteellisista roboteista. Binderin romaanissa ''Adam Links Vengeance'' esitettiin jopa robotti rakentamassa itselleen moraalisäännöstöä, jonka mukaan robotin ei ikinä pitäisi tappaa ihmistä omasta tahdostaan.<ref>{{cite journal| authorlink=James Gunn (author)| last=Gunn| first=James| title=On Variations on a Robot| journal=[[Asimov's Science Fiction|IASFM]]| month=July| year=1980| pages=56–81}} Reprinted in {{cite book| title=Isaac Asimov: The Foundations of Science Fiction| year=1982| isbn=0-19-503060-5| author=James Gunn.| publisher=Oxford Univ. Pr.| location=Oxford u.a.}}</ref>
 
7. maaliskuuta 1939 Asimov matkusti [[Queens]]iin, jossa järjestettiin tieteiskirjailijoiden tapaaminen, ja tutustui Binderiin, jonka robottitarinoita hän ihaili. Kolme päivää myöhemmin hän alkoi kirjoittaa omaa tarinaansa sympaattisesta ja jalosta robotista. Tarinan nimi oli ''Robbie'', mutta kun hän vihdoin vei sen kustantajalle, tämä kieltäytyi julkaisemasta sitä, koska se hänen mukaansa muistutti liikaa Reyn ''Helen O'Loy'' -nimistä romaania.<ref>{{cite book| title=In Memory Yet Green| publisher=Doubleday| year=1979| first=Isaac| last=Asimov| isbn=0-380-75432-0| pages=236&ndash;8}}</ref>