Ero sivun ”Käyminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla ym |
|||
Rivi 5:
Alkoholikäymisessä [[sokeri]] (yleensä [[glukoosi]]) hajoaa [[hiiva]]n (''Saccharomyces cerevisiae'') tai [[bakteeri]]en sisältämien [[entsyymi]]en [[katalyysi|katalysoimissa]] aineenvaihduntareaktioissa [[pyruvaatti|pyruvaatiksi]]. Reaktiota nimitetään [[glykolyysi]]ksi, ja sen yhteydessä syntyy [[adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:tä solun energianlähteeksi. Glykolyysissä syntynyt pyruvaatti puolestaan hajoaa edelleen [[asetaldehydi]]ksi ja [[hiilidioksidi]]ksi. Asetaldehydi [[pelkistyminen|pelkistyy]] tämän jälkeen [[etanoli]]ksi eli arkikielellä alkoholiksi.<ref>Campbell & Reece: ''Biology'', 7. p. s. 174–176. Pearson Prentice Hall, 2005.</ref>
Käymisreaktio on anaerobinen eli ei edellytä happea, mutta se ei välttämättä vaadi hapetonta ympäristöä.
Käymisprosessissa hiivasolut käyttävät ravintonaan sokeria, lisääntyvät ja erittävät aineenvaihduntatuotteinaan syntyvän hiilidioksidin ja etanolin ympäristöönsä. Kun käymisliuoksen alkoholipitoisuus nousee liian korkeaksi (hiivakannasta riippuen 12–17 %), hiivasolut kuolevat ja käymisprosessi pysähtyy. Tätä väkevämpiä alkoholeja valmistetaan teollisesti [[tislaus|tislaamalla]].
Rivi 16:
== Maitohappokäyminen ==
{{Pääartikkeli|[[Hapattaminen]]}}
Maitohappokäymisessä eli anaerobisessa glykolyysissä energiaa saadaan hajottamalla sokeria [[pyruvaatti|pyruvaatiksi]], joka pelkistyy edelleen [[Maitohappo|maitohapoksi]]. Tässä reaktiossa ei synny hiilidioksidia. Energiaa vapautuu paljon vähemmän (2 ATP-molekyyliä yhtä glukoosimolekyyliä kohden) kuin [[Soluhengitys|soluhengityksessä]] (30–32 ATP-molekyyliä glukoosimolekyyliä kohden). Suurin osa glukoosin sisältämästä [[kemiallinen energia|kemiallisesta energiasta]] jää käymisessä maitohappoon. Maitohappokäyminen on anaerobista, eli se voi tapahtua hapettomissa oloissa. Sitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa, kun [[maitohappobakteerit|maitohappobakteereiden]]
Nisäkkäillä [[lihassolu]]t voivat tuottaa energiaa maitohappokäymisellä, elleivät ne saa [[verenkierto|verenkierrosta]] riittävästi happea. Maitohapon kertyminen soluihin aiheuttaa lihaskipua. Rasituksen loputtua maitohappo kulkeutuu lihaksista veren mukana [[maksa]]an, jossa se muuntuu takaisin pyruvaatiksi.<ref name="C&R"/>
| |||