Ero sivun ”Helsingin ilmatorjunta” versioiden välillä

'''Helsingin ilmatorjunta''' on korostetun merkittävässä asemassa, koska [[Helsinki]] on valtakunnan pääkaupunki ja samalla talouselämän ja [[logistiikka|logistiikan]] tärkein keskus. [[Pääkaupunkiseutu]] on myös [[Suomi|Suomen]] tiheimmin asuttua aluetta. Tämän johdosta suurin osa Suomen [[ilmatorjunta]]­kapasiteetista on jo vuosikymmenien ajan osoitettu sen käyttöön.

 

==Helsingin ilmatorjunta toisessa maailmansodassa==

Helsingin suojana oli syksyllä 1939 neljä raskasta 3-4-tykkistä patteria, yksi kevyt patteri ja yksi ilmatorjuntakonekiväärikomppania. [[Jatkosota|Jatko­sodan]] aikana [[natsi-Saksa|Saksasta]] saaduista kahdesta [[ilmavalvonta]]- ja neljästä [[tulenjohto]]­tutkasta pääosa, samoin kuin Saksasta hankitut 18 tehokasta 88 mm raskasta [[ilmatorjuntatykki]]ä sijoitettiin Helsinkiin. Uudet 6-tykkiset patterit ryhmitettiin [[Lauttasaari|Lauttasaareen]], [[Käpylä]]än ja [[Santahamina]]an. Helmikuussa 1944 Helsingin suojana oli jo 13 raskasta ilmatorjuntapatteria sekä kevyttä ilmatorjuntatykistöä. Ilmatorjuntatykkejä oli yhteensä 77, [[valonheitin|valon­heittimiä]] 36, [[kuulosuunnin|kuulo­suuntimia]] 18 ja [[tutka|tutkia]] kuusi kappaletta.

 

Helsingin ilmatorjunnan johtamisjärjestelmä ja henkilöstön koulutus olivat hyvin korkealla tasolla. Henkilöstöä oli kuitenkin liian vähän. Tämän vuoksi ilmatorjunnan palvelukseen otettiin 14–16-vuotiaita sotilaspoikia ja ryhdyttiin kouluttamaan valonheitinlottia nuorista [[Lotta Svärd]] -järjestöön kuuluvista ylioppilaista.