Wikipedia

Ero sivun ”Yhdysvaltain vapaussota” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Nämäkin maininnat uhreista ja laivastoista on laitettava mukaan , että artikkeli olisi enemmän balanssissa..
Joitakin lähteitä ja lisäyksiä laivastoihin.
Rivi 51:
 
===Kanada ===
Tilanteen ollessa Bostonissa pitkään umpikujassa [[Siirtokuntien kongressi|siirtokuntien kongressi]] etsi muualta mahdollisuuksia aloitteen tekemiseen. KongressiTärkeimmäksi valtuuttitoimenpiteeksi [[Hyökkäysnousi Kanadaan|hyökkäämäänkongressin Kanadaan valtuuttama hyökkäys [[Kanada]]an. ja sotaretkenSotaretken tarkoituksena oli rohkaista ranskalainen väestöKanadan-ranskalaiset liittymään mukaan vallankumoukseen, sillä Britannia oli valloittanut maan 15 vuotta aiemmin. SyksylläKanadalaisilla 1775ei [[prikaatinkenraali]]ollut [[Richardkuitenkaan Montgomery]]halua marssiyhtyä pohjoiseenkapinaan [[Fortbrittejä Ticonderoga]]sta 1&nbsp;700 miliisin kanssa ja valloitti [[Montreal]]in 13vastaan.<ref marraskuuta.name="Lan Kanadan2009 kuvernööri,294">Lanning kenraali [[Guy Carleton]] pakeni kaupungista [[Québec (kaupunki)|Québeciin]]2009. [[Eversti]] [[Benedict Arnold]] johti toista sotaretkeä, joka osoittautui logistiseksi painajaiseksis. Suuri osa sotilaista sairastui isorokkoon ja Arnoldin saapuessa Québeciin hänellä oli jäljellä 600 matkalle lähteneestä 1&nbsp;100 sotilaasta294.</ref> Amerikkalaisten joukot [[Québecin taistelu|hyökkäsivät Québeciin]] 31. joulukuuta, mutta kärsivät briteille perinpohjaisen tappion. Jäljelle jääneet amerikkalaiset leiriytyivät Québecin ulkopuolella kevääseen asti, kunnes vetäytyivät etelään.
 
Syksyllä 1775 [[prikaatinkenraali]] [[Richard Montgomery]] marssi pohjoiseen Fort Ticonderogasta 1&nbsp;700 miliisin kanssa ja valloitti [[Montreal]]in 13. marraskuuta. Kanadan kuvernööri, kenraali [[Guy Carleton]] pakeni kaupungista [[Québec (kaupunki)|Québeciin]]. [[Eversti]] [[Benedict Arnold]] johti toista sotaretkeä, joka osoittautui logistiseksi painajaiseksi. Suuri osa sotilaista sairastui isorokkoon ja Arnoldin saapuessa Québeciin hänellä oli jäljellä 600 matkalle lähteneestä 1&nbsp;100 sotilaasta. Amerikkalaisten joukot [[Québecin taistelu|hyökkäsivät Québeciin]] 31. joulukuuta, mutta kärsivät briteille perinpohjaisen tappion. Jäljelle jääneet amerikkalaiset leiriytyivät Québecin ulkopuolella kevääseen asti, kunnes vetäytyivät etelään.<ref name="Lan 2009 295">Lanning 2009. s. 295.</ref>
Amerikkalaiset yrittivät tunkeutua takaisin Québeciin, mutta kärsivät uuden tappion [[Trois-Rivièresin taistelu|Trois-Rivièresissä]] 8. kesäkuuta 1776. Carleton käynnisti oman hyökkäyksensä ja löi eversti Arnoldin joukot [[Valcourin saaren taistelu]]ssa lokakuussa. Arnold vetäytyi takaisin Fort Ticonderogaan, päättäen ikävästi Kanadan sotaretken samaan paikkaan, mistä se oli alkanutkin. Siitä huolimatta Arnoldin ponnistelut olivat viivyttäneet brittien täysimittaista vastahyökkäystä [[Saratogan taistelut|Saratogan sotaretkeen]] vuoteen 1777 asti.<ref name="Hig 1966 106-115">Higginbotham 1966 s. 106 - 115.</ref>▼
 
▲Amerikkalaiset yrittivät tunkeutua takaisin Québeciin, mutta kärsivät uuden tappion [[Trois-Rivièresin taistelu|Trois-Rivièresissä]] 8. kesäkuuta 1776. Carleton käynnisti oman hyökkäyksensä ja löi eversti Arnoldin joukot [[Valcourin saaren taistelu]]ssa lokakuussa. Arnold vetäytyi takaisin Fort Ticonderogaan, päättäenja ikävästipäätti Kanadan sotaretken samaan paikkaan, mistä se oli alkanutkin. Siitä huolimatta Arnoldin ponnistelut olivat viivyttäneet brittien täysimittaista vastahyökkäystä [[Saratogan taistelut|Saratogan sotaretkeen]] vuoteen 1777 asti.<ref name="Hig 1966 106-115">Higginbotham 1966 s. 106 - 115.</ref>
 
===New York ja New Jersey===
Rivi 75 ⟶ 77:
===Laivastot===
 
Amerikan maaperällä käytyjen taistelujen lisäksi sotaa käytiin myös merellä. [[Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat|Englannin kuninkaallisessa laivastossa]] oli 100 [[Linjalaiva (sodankäynti)|linjalaiva]]a, joista suurin osa oli kuitenkin huonokuntoisia.<ref name="Mack 1993 166">Mackesy 1993 s. 166.</ref> Ensimmäisten vuosien ajan laivoja käytettiinkin lähinnä miehistönkuljetuksiin maalla tehtäviä operaatioita varten. Siirtokuntien joukoilta suuret sotalaivat puuttuivat kokonaan, ja he noutuivatjoutuivat turvautumaan yksityisten omistajien [[Kaappari|kaapparilaivoihin]], jotka häiritsivät brittijoukkojen kuljetuksia. NoinWashingtonin 55&nbsp;000oma merimiestälaivasto palvelikäsitti kaapparialuksissaalun sodanperin aikana.vain Huhtikuussakuusi 1778pientä [[Johnkuunari]]a Paulja Jones (sotilas)|John Paul Jonesista[[brigantiini]] tuli ensimmäinen amerikkalainen merisankaria, hänenjotka onnistuttuaanpurjehtivat valtaamaanBostonin vihollisen sota-aluksen ''HMS Draken'' Englannin vesillärannikolla.<ref name="HigLan 19662009 341-346146">HigginbothamLanning 19662009. s. 341 - 346146.</ref>
[[Tiedosto:BattleOfVirginiaCapes.jpg|thumb|left|270px|Amerikkalaisia ja ranskalaisia sotalaivoja Virginianlahdella.]]
Alkuvuosina vapaussodan meritaistelut olivat toisarvoisessa asemassa. Siirtokuntien kaapparilaivasto teki kuitenkin joitakin menestyksekkäitä hyökkäyksin Amerikan rannikon ulkopuolella kuten [[Nassau]]ssa [[Bahama]]ssa.<ref name="Lan 2009 146">Lanning 2009. s. 146.</ref> Huhtikuussa 1778 [[John Paul Jones (sotilas)|John Paul Jonesista]] tuli ensimmäinen amerikkalainen merisankari, hänen onnistuttuaan valtaamaan vihollisen sota-aluksen ''HMS Draken'' Englannin vesillä.<ref name="Hig 1966 341-346">Higginbotham 1966 s. 341 - 346.</ref>
 
Sodan edetessä britit kunnostivat vanhoja linjalaivojaan jä lähettivät sotaan uusia pienempiä aluksia. Heidän laivastonsä määrä oli enimmillään 468 alusta.<ref name="Lan 2009 147">Lanning 2009. s. 147.</ref> 1770-luvun lopulla brittien meritaistelut kokivat takaiskun [[Ranska]]n laivaston liittyessä tukemaan siirtokuntien laivastoa. Myös [[Espanja]] lähetti 50 alusta itsenäisyystaistelijoiden tueksi. Vuonna 1781 [[Uudet Alankomaat|Hollannin]] laivasto lähetti aluksiaan [[Pohjanmeri|Pohjanmerelle]] tukemaan Yhdysvaltain ja heidän liittolaistensa laivaliikennettä.<ref name="Lan 2009 148">Lanning 2009. s. 148.</ref>
===Sodan loppu===▼
 
Noin 55&nbsp;000 merimiestä palveli amerikkalaisissa kaapparialuksissa sodan aikana.<ref name="Priv">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.usmm.org/revolution.html|Nimeke=Privateers and Mariners in the Revolutionary War|Julkaisu=usmm.org|Viitattu=9.8.2014|Kieli={{en}}}}</ref>
 
▲===Sodan loppu===
[[Tiedosto:Treaty of Paris by Benjamin West 1783.jpg|pienoiskuva|[[Benjamin West]] maalasi Pariisin rauhansopimuksen allekirjoituksen. Vain Yhdysvaltain lähettiläät päätyivät kankaalle, sillä brittiläinen delegaatio kieltäytyi poseeraamasta.]]
Vuonna 1781 amerikkalaiset ja ranskalaiset joukot ja Ranskan laivasto saartoivat kenraali Cornwallisin [[Yorktownin piiritys|Yorktownissa]] [[Virginia]]ssa. Washington marssi joukkoineen paikalle ja saartoa kiristettiin, kunnes britit antautuivat. Taistelu oli vallankumouksen huippukohta amerikkalaisten kannalta katsoen ja sen lopputulos takasi Yhdysvaltain itsenäisyyden.<ref name="Lan 2009 8">Lanning 2009. s. 8.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vapaussota”