Ero sivun ”Kuznetsin hiililaakio” versioiden välillä

'''Kuznetsin hiililaakio''' ('''Kuzbass''', {{k-ru|Кузнецкий угольный бассейн (Кузбасс)| Kuznetski ugolnyi bassein}})<ref name="GeoEntsy"/><ref name="BSE"/> on [[Siperia]]ssa sijaitseva suuri hiilentuotannon ja liitännäisteollisuuden keskus. Lyhenne tulee sanoista ''Kuznetsk'' ja ''bassein'',. mitäTätä voi verrata [[Donetsk]]in lähellä Itä-[[Ukraina]]ssa sijaitsevaan [[Donbass]]iin ja Moskovan alueen ruskohiililaakioon, jonka nimi on [[Mosbass]].

[[TiedostoKuva:Tom_river.png|thumb|right180px|Tom-joen valuma-alue]]

Kuzbassin aluenalueen [[hiili]]kentät on löydettylöydettiin jo vuonna 1721,. jaNiitä niitäalettiin on alettuhyödyntää systemaattisesti hyödyntäävuonna 1851. Erityisen laajenemisen alue koki [[Siperian rata|Siperian radan]] valmistuttua,. Merkittävää alueen kasvu oli varsinkin 1930-luvulla, jolloin [[Stalin]]in johtama [[Neuvostoliitto]] valmistautui suursotaan. Monet kaivokset ja tuotantolaitokset valmistuivat [[Stalinin vainot|vankityövoimalla]]. [[Ural]]in ja Kuzbassinne alueillatoimivat olivuosia ratkaisevasuurelta merkitysosin [[ToinenStalinin maailmansotavainot|toisen maailmansodanvankityövoimalla]] kulkuun esimerkiksi [[Donbass]]in – [[T-34]]-hyökkäysvaunuja tuottanut [[Harkovan traktoritehdas]] mukaan lukien – jouduttua viholliselle [[Natsi-Saksa]]n hyökkäyksen johdosta. Uralin alueen [[metalliteollisuus|metalliteollisuuden]] takia Kuzbassilla on myös rauhan aikana suuri merkitys Venäjän ja aikanaan koko Neuvostoliiton taloudelle, koska Kuzbassin hiili on energianlähteenä halvempaa tuotantokustannuksiltaan kuin Donbassin.

Kuzbassin hiili on maaperässä suurelta osin hyvin pinnassa - näkyvissä jopa [[murmeli]]en koloissa - ja kakkumaisina muodostelmina, joten sitä voi louhia suurina viipaleina. Hiilen louhinta on koneellista, hakku- ja lapiotyötä on tulokseen nähden vähän. Työpäiviä on voitu lyhentää kuusituntisiksi [[työsuojelu]]llisista syistä. Louhintamenetelminä käytetään myös voimakkaita vesisuihkuja eli niin sanottua venäläistä menetelmää, ja tuhoisien kaivospalojen estämiseksi tyhjennetyt hiilionkalot täytetään kuonalla ja sivukivellä. Lisäksi on käytössä niin sanottu [[maanalainen kaasutus]], jota on hiilikaivoksiin suositellut jo [[Alkuaineiden jaksottainen järjestelmä|alkuaineiden jaksottaisen järjestelmän]] keksijä [[Dmitri Mendelejev]]. Ympäristön [[saastuminen|saastumista]] eivät nämä toimenpitet sinänsä estä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Helanerä ja Veli-Pekka Tynkkynen | Nimeke = Maantieteelle Venäjä ei voi mitään| Vuosi = 2003| Luku = Venäjän laajentuminen, Venäläinen asutusrakenne ja aluesuunnittelu| Sivu = 26–35, 59–60| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ajatus Kirjat, Gummerus| Tunniste = ISBN 951-20-6228-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.8.2014 | Kieli = }}</ref>

<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nikolai Mihailov | Nimeke = Siperia| Vuosi = 1967| Luku = Siperian Ruhr| Sivu = 30–46| Selite = suomennos Matti Pykälä| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tammi| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.8.2014 | Kieli = }}</ref>