Ero sivun ”Kuznetsin hiililaakio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
f
p w korj
Rivi 2:
 
[[Tiedosto:Tom_river.png|thumb|right|Tom-joen valuma-alue]]
Kuzbass käsittää maantieteellisesti suunnilleen [[Ob]]in sivujoen [[Tom (Ob)|Tomin]] laakson ja yhtä lailla [[Kemerovon alue]]en [[Krasnojarsk]]in länsipuolella. Alueen eteläinen suurkaupunki on [[Novokuznetsk]], siitä itään joen yläjuoksulla sijaitseen [[Mežduretšensk]]. Novokuznetskista pohjoiseen Tomin alavirrassa ovat [[Krapivinski]], [[Kemerovo]], [[Jugra]], [[Tomsk]] ja [[Seversk]]. Kuzbassin vanhin suuri hiilentuotantokeskus on [[Prokopjevsk]], jonne kerrotaan [[Lokakuun vallankumoгsvallankumous|lokakuun vallankumouksen]] 1917 jälkeen toimitetun jopa Moskovan [[Malyj-teatteri]]n [[generaattori]], koska sähköä ei muuten ollut saatavissa. Nykyään hiilen louhinta on suurelta osin koneellistettu.
 
Kuzbassin aluen [[hiili]]kentät on löydetty jo vuonna 1721, ja niitä on alettu systemaattisesti hyödyntää 1851. Erityisen laajenemisen alue koki [[Siperian rata|Siperian radan]] valmistuttua, varsinkin 1930-luvulla, jolloin [[Stalin]]in johtama [[Neuvostoliitto]] valmistautui suursotaan. Monet tuotantolaitokset valmistuivat [[Stalinin vainot|vankityövoimalla]]. [[Ural]]in ja Kuzbassin alueilla oli ratkaiseva merkitys [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] kulkuun esimerkiksi [[Donbass]]in – [[T-34]]-hyökkäysvaunuja tuottanut [[Harkovan traktoritehdas]] mukaan lukien – jouduttua viholliselle [[Natsi-Saksa]]n hyökkäyksen johdosta. Uralin alueen [[metalliteollisuus|metalliteollisuuden]] takia Kuzbassilla on myös rauhan aikana suuri merkitys Venäjän ja aikanaan koko Neuvostoliiton taloudelle, koska Kuzbassin hiili on energianlähteenä halvempaa tuotantokustannuksiltaan kuin Donbassin.