Ero sivun ”Erinykset” versioiden välillä

'''Erinykset''' tai '''erinyit''' ({{k-grc|Ἐρινύες}}) ovat [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] verikoston kostottaria. [[Roomalainen mytologia|Roomalaisessa mytologiassa]] heitä kutsuttiin '''fuurioiksi''' – raivottariksi. [[Ilias|Iliaksessa]] annettu vala luo ''heidät, jotka maan alla rankaisevat niitä, jotka väärän valan vannovat''<ref>[[Homeros]]: "Ilias", iii, xix</ref>. Niinpä erinykset ovatkin yksinkertaisesti valan vannomiseen liittyviä itselle langetetun kirouksen ruumiillistumia<ref>Walter Burkert (1985), ''Greek Religion'', ISBN 0-674-36280-2.</ref>. Toisaalta myös luonnonlaki- ja moraalirikoksen uhri, joka halusi kostoa tekijälle, pystyi kääntymään erinyksien puoleen hakiessaan apua jumalilta.

 

 

Vaikka varhaisimmissa kirjoituksissa erinyksiä ei henkilöity tai edes heidän määräänsä rajattu, jotkut myöhemmät kirjailijat kuten [[Vergilius]] rajoittavat heidät kolmeen<ref>Vergilius: "Aeneis", xii</ref>: [[Alekto]], [[Megaira]] ja [[Teisifone]]<ref>[http://www.theoi.com/Text/OrphicHymns2.html Orfeuksen hymni, 68]</ref>. Heidän kostonsa toteutui useissa eri muodoissa, kuten raastavana hulluutena, tauteina, tuhona ja kollektiivisissa tapauksissa jopa nälänhätänä ja puutteena. Koston sovittaminen edellytti puhdistautumisrituaalia tai sovitustekoa.