Ero sivun ”Paraisten kirkko” versioiden välillä

|kuva = Pargas church 2 AB.jpg

|kuvateksti =

|sijainti = [[Parainen]]

|seurakunta =

|vuosi = 1440- tai 1450-luku

 

== Agricola-kappeli ==

Suomenkielisen väestön määrä Paraisilla kasvoi voimakkaasti 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvun alkupuolella. Keskiaikaisen perinteen mukainen, alttarin takana ollut sakaristo on 1689–1690 laajennettu suomenkielisen seurakunnan jumalanpalvelustilaksi.<ref name="Hie">{{Hie2007|126–129}}</ref> Per Brahen ja hänen puolisonsa Christina Catharina Stenbockin oletetaan olleen muutostöiden idean ja osin rahoituksenkin takana koska heidän vaakunansa on maalattu rakennuksen seinään.<ref name="Sui">{{Sui1985|179–181}}</ref> Tämä niin kutsuttu "Finska kyrkan" palveli suomenkielisen väestön jumalanpalvelustilana aina 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Vuonna 1904 seurakunnan suomenkieliset pyysivät, että suomenkielisiä jumalanpalveluksia pidettäisiin joka viikko aiemman joka toisen viikon sijaan. Seurasi kiivas keskustelu, jonka aikana kappalainen Fredrik Gideon Nilsdorff ilmoitti mielipiteenään, että kahdesti kuussa, kuten tähänkin asti, riittää. 1906 päädyttiin nykytilaa ennakoivaan kokeiluun: suomenkielinen jumalanpalvelus alettiin pitää ruotsinkielisen palveluksen jälkeen joka sunnuntai. Järjestely herätti vastalauseita siitä, että suomenkielinen palvelusväki ei pääsisi enää kulkemaan isäntäväen kyydillä kirkkoon. Järjestely havaittiin kuitenkin hyväksi ja entinen "Finska kyrkan" sisustettiin hetken tyhjänä olon jälkeen kirkkomuseoksi ja se sai nimekseen Agricola-kappeli.<ref name="Sui">{{Sui1985|358-361}}</ref> Jumalanpalvelukset pidetään Paraisilla vieläkin siten, että ruotsinkielinen jumalanpalvelus on kello 10 ja suomenkielinen kello 12 paitsi kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina jolloin järjestys on päinvastainen.

 

== Punaisten kivi ==

Hautausmaalla on 1918 sisällissodassa vakaumuksensa vuoksi kuolleiden kolmen paraislaisen nimet. Muistomerkin juurelle on lisätty myöhemmin lisälaatta, jossa on 2. maailmansodan eri vaiheissa kuolleita punaisia. Muistomerkki oli vuosikymmeniä hoitamatta. Lisälaatta oli vielä 2000-luvun alussa miltei kokonaan sammalen ja heinikon peittämä. Viime vuosikymmenen loppupuolella eräät paikkakuntalaiset huomasivat asian tilan, asia otettiin esiin seurakuntayhtymän luottamuselimissä ja muistomerkki kaivettiin esiin. Lisälaatan nimikaiverruksissa näkyy vieläkin jäljet, joista voi päätellä sammalpeitteen reunan. Nykyään seurakunnat hoitavat muistomerkkiä.

 

== Paraisten kirkon peruskorjaus 2011 ==

{{Korjattava/päivitys}}

Paraisten kirkossa tehdään vuonna 2011 laajahko peruskorjaus. Lämmitysjärjestelmä ja kaikki sähköjohdot uusitaan. Kirkon paloturvallisuuden kannalta ratkaiseva parannus on suuritehoisen sprinklerijärjestelmän asentaminen välikattoon. Samalla välikattoon on asennettu kolmeen tasoon käyntisillat, jotka helpottavat paitsi satunnaisia huoltotöitä, erityisesti sammutustoimia tulipalon sattuessa.

 

Korjaustöiden aikana kirkon luonteesta ja yksityiskohdista kuten keskiaikaisista maalauksista tai lehtereiden otsapintojen apostolien kuvista ei pääse nauttimaan. Sen sijaan korjaustyöt avaavat mielenkiintoisen näkymän siihen, miten kirkon peruskorjausta tehdään. Kiitos Paraisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoiselle ja rakennusliike Lainio & Laivorannan kohdevastaava Kari Järvelinille mahdollisuudesta kuvata korjauksen alla olevaa kirkkoa.

 

*[[Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista]]