Wikipedia

Ero sivun ”Vilho Setälä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p
vielä vähän lisää
Rivi 1:
'''Vilho Suonio Setälä''' (4. syyskuuta [[1892]] [[Espoo]] – 11. huhtikuuta [[1985]] [[Helsinki]]) oli toimittaja, valokuvaaja, tiedemies, tietokirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hän kuului suomalaisen [[valokuvaus|valokuvataiteen]] pioneereihin.
 
Vilho Setälä oli koulutukseltaan [[filosofia]]n kandidaatti. Hänen isänsä oli kielitieteilijä, tutkija ja sittemmin [[Helsingin yliopisto]]n kansleri [[E.N. Setälä]] ja äitinsä [[kirjailija]] [[Helmi Krohn]].
 
Vilho Setälä aloitti valokuvausharrastuksensa 14-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi saamallaan kameralla9x12 koon laakafilmikameralla. Vuosina [[1909]] ja [[1912]] oli mukana isänsä kielitieteellisillä tutkimusmatkoilla ja kuvasi [[vatjalaiset|vatjalaisten]] sekä [[liiviläiset|liiviläisten]] elämää. Etenkin jälkimmäisen matkan kuvat kertovat osaamisesta ja taiteellisesta näkemyksestä.
 
Kinofilmi[[kamera]]n hankkiminen 1920-luvulla[[1927]] innosti Setälän uusiin kokeiluihin luovan valokuvauksen alueella. Setälä oli hyvin kiinnostunut myös kameransa tekniikasta. Hän onnistui määrittelemään [[objektiivi]]n aukon täsmällisen vaikutuksen kuvan ns. syväterävyyteen ja kaiversi syväterävyysasteikon [[Leica]]-kameransa objektiiviin. Kun hän lähetti Leicansa [[Saksa]]an korjattavaksi, tehdas kopioi hänen keksimänsä asteikon, joka hieman myöhemmin oli kaikissa kehittyneissä objektiiveissa. Palkkioksi keksinnöstään Setälä sai Leica-tehtaalta yhden objektiivin.
 
Kaksikymmentäluvulla Helsingissä vaikutti vapaa valokuvaryhmittymä ABISS, johon Setäläkin kuului. ABISS kokosi Helsinkiin vuonna [[1930]] valokuvailmaisun kokeiluja sisältävän näyttelyn, joka herätti laajaa huomiota.
Setälä avasi oman valokuvaamonsa Helsingissä [[1932]]. Runsaan kymmenen vuoden aikana syntyi merkittävä henkilökuvakokoelma. Setälä luopui ammattimaisesta valokuvaamisesta 1940-luvun puolivälissä ja suuntasi mielenkiintoaan muille aloille, muun muassa tekniikkaan ja kieliin, erityisesti [[esperanto]]on.
 
Setälä avasi oman valokuvaamonsa Helsingissä [[1932]] ja toimi ammattikuvaajana vuoteen [[1945]]. Tänä aikana syntyi yli 20.000 kinofilmiruutua käsittävä suomalaisen henkilöhistorian kokoelma.
 
Setälä luopui ammattimaisesta valokuvaamisesta 1945. Tämän jälkeen hänen kameransa kirjasi enää muihin harrastuksiin ja matkoihin liittyviä muistoja. Setälä suuntasi mielenkiintoaan muille aloille, muun muassa muun muassa tekniikkaan ja kieliin, erityisesti [[esperanto]]on.
 
Setälä oli esperanton harrastuksen uranuurtajia [[Suomi|Suomessa]]. Hän on muun muassa kääntänyt [[Seitsemän veljestä]] ja [[Kalevala]]n esperantoksi. Hän lahjoitti varat Esperanto-säätiön perustamiseen. Säätiö aloitti toimintansa [[1955]]. Setälä osallistui aktiivisesti myös [[vapaa-ajattelijat|vapaa-ajattelijoiden]], erityisesti Helsingin vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen toimintaan. Setälä oli myös oman aikansa rauhanaktivisteja.
 
Setälä toimi Taideteollisuuskoulun valokuvateorian opettajana [[1935]]–[[1939]]. Vuosina [[1918]]–[[1932]] hän työskenteli toimittajana Kustannus Oy Otavassa ja työsti useita oppi- ja tietokirjoja. Hän julkaisi lukuisiamyös omia tieto- ja oppikirjoja. Hänen [[1940]] julkaisemansa teos ''Valokuvaus tieteenä ja taiteena'' on edellenkin yksi alan perusteoksista Suomessa.
 
Vuonna [[1982]], Setälän täyttäessä 90 vuotta, hän järjesti Helsingissä laajan valokuvausnäyttelyn, joka kattoi hänen koko seitsemän vuosikymmentä kestäneen uransa vaiheet. Samana vuonna [[Yleisradio]]n TV1 teki hänestä vajaan tunnin mittaisen dokumenttiohjelman ''90. kevät''. Tuolloin ilmestyi myös teos ''Valokuvauksen taide'', joka pohjautui aikaisempaan ''Valokuvaus tieteenä ja taiteena'' -kirjaan.
 
Setälä sai valtion kirjailijaeläkkeen [[1972]] ja valokuvataiteen valtionpalkinnon [[1973]].
 
==Teoksia==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Setälä”