Ero sivun ”Pyhä Ranskan Isabel” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mitas pienta |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 87.93.29.160 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{SuoratKapetingit}}
'''Pyhä Ranskan Isabel''' (maaliskuu [[1225]] – [[23. helmikuuta]] [[1270]]) oli [[Ranskan kuningas|Ranskan kuninkaan]] [[Ludvig VIII (Ranska)|Ludvig VIII Leijonan]] ja tämän puolison [[Blanka (Kastilia)|Kastilian Blankan]] tytär sekä [[Ludvig IX (Ranska)|Ludvig IX:n]] ja [[Alphonse (Toulouse)|Toulousen Alphonsen]] nuorempi sisar. Hän oli myös [[Kaarle I (Anjou ja Sisilia)|Sisilian kuninkaan Kaarlen]] vanhempi sisar. Hän perusti [[Longchampin luostari]]n lähelle silloista [[Pariisi]]a.
[[Tiedosto:St. Isabel of France Saint-Germain l'Auxerrois.jpg|thumb|left|Pyhä Ranskan Isabel]]
Jo lapsena ja nuorena eläessään Ranskan hovissa Isabel oli syvästi uskonnollinen. 26. toukokuuta 1254 antamallaan [[bulla]]lla paavi [[Innocentius IV]] salli hänen pitää [[Fransiskaanit|fransiskaanimunkkeja]] omina erityisinä rippi-isinään. Hän oli syvällisemmin kiintynyt fransiskaanien veljeskuntaan kuin esimerkiksi veljensä, joka myös tunsi suurta myötätuntoa tuota uskonnollista liikettä kohtaan. Isabel ei ainoastaan rikkonut annettua kihlauslupaustaan vaan kieltäytyi myös [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen]] keisarin [[Fredrik II (keisari)|Fredrik II:n]] pojan, Saksan [[Konrad IV|Konrad IV:n]], kanssa solmittavasta avioliitosta. Näin hän sai oman tahtonsa muidenkin hyväksymäksi, myös paavi Innocentius IV:n, joka kaikesta huolimatta jatkuvasti yritti vaikuttaa Isabeliin ja saada tämän lupautumaan pysyvästi neitsyeksi ja siirtymään luostariin.
Koska Isabel halusi perustaa luostarin Pyhän Klaaran köyhiensisarten sääntökunnan jäsenille, hänen veljensä Ludvig IX alkoi etsiä tarkoitukseen sopivaa aluetta vuonna 1255. Sellainen löytyikin läheltä Pariisia ja [[Seine]]-jokea, Rouvary-Catillon-metsästä. Luostarin peruskivi laskettiin 10. kesäkuuta 1256. Luostarin rakennukset olivat todennäköisesti valmiit vuoden 1259 alkupuolella, koska paavi [[Aleksanteri IV (paavi)|Aleksanteri IV]] antoi hyväksyntänsä 2. helmikuuta 1259 uusille luostarisäännöille, jotka Isabel oli laatinut yhdessä fransiskaani-isä Mansuetysin kanssa Pyhän Klaaran sääntökunnan sääntöjen perustalle. Nämä säännöt laadittiin koskemaan ainoastaan tätä luostaria, jota kutsuttiin nimellä ''Monasterium humilitatis beatae Mariae Virginis'' (Siunatun Neitsyt Marian nöyryyden luostari). Luostarin paastosäännöstö ei ollut aivan yhtä tiukka ja ankara kuin Pyhän Klaaran sääntökunnan luostareiden yleisissä säännöissä. Lisäksi sisarille sallittiin omistusoikeus ja he olivat fransiskaanisen järjestelmän osa. Luostarin ensimmäinen sisar tuli [[Reims]]in Köyhien Klaarasisarten luostarista.
Isabel itse kuitenkin kieltäytyi ryhtymästä luostarin [[abbedissa]]ksi eikä hän todellisuudessa koskaan ollut luostariin suljettuna. Hän kuitenkin seurasi joko vuodesta 1260 tai 1263 lähtien omassa luostarin läheisyydessä olevassa asunnossaan luostarielämän sääntöjä. Isabel ei ollut täysin tyytyväinen perustamansa luostarin ensimmäisiin luostarisääntöihin ja siksi hän hankki veljensä Ludvigin myötävaikutuksella paavi [[Urbanus IV|Urbanus IV:ltä]] uudet säännöt. Paavi hyväksyi uudistetut säännöt 27. heinäkuuta 1263. Uusissa säännöksissä muutokset koskivat lähinnä erilaisia ulkoisia juhlien viettotapoja sekä muita vähäisiä korjauksia. Myös useat saman sääntökunnan luostarit sekä Ranskassa ja [[Italia]]ssa omaksuivat uudet säännöt, mutta silti ei voida väittää, että tämä sääntökunta olisi perustettu Isabelin laatimille säännöille. Säännöissä paavi Urbanus antoi Longchampin nunnille arvon ”minores inclusae”, joka liittää sääntökunnan hyvin läheisesti fransiskaanien sääntökuntaan.
Isabel kuoli kodissaan Longchampissa helmikuussa 1270. Hänet haudattiin luostarin kirkkoon. Aikakauden tarinoiden mukaan vielä kahdeksan päivän kuluttua hänen ruumissaan ei ollut maatumisen merkkejä ja monia muitakin ihmeitä kerrottiin tapahtuneen hänen haudallaan. Paavi [[Leo X]] salli Longchampin luostarin juhlistaa Isabelia elokuun lopulla erikoisjumalanpalveluksella. 4. elokuuta 1637 suoritettiin Isabelin toinen hautaaminen ja silloin nunnat saivat luvan juhlistaa Isabelia kirkkolaululla ja vihdoin vuonna 1696 tämä juhlakultti sallittiin pidettäväksi 31. elokuuta kaikkialla fransiskaanijärjestön piirissä.
Longchampin luostarin historiassa on useita erilaisia vaiheita. [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] aikana se suljettiin ja vuonna 1794 tyhjää ja rappeutunutta rakennusta tarjottiin myyntiin, mutta se ei kiinnostanut ketään. Rakennelmat tuhottiin lukuun ottamatta yhtä luostarin tornia. Maa-alue liitettiin Bois de Boulognen puistometsään. Nykyisin alueella on kuuluisa ravirata.
==Aiheesta muualla==
{{commonscat-rivi|Isabella of France}}
| |||