Ero sivun ”Invalidenfriedhof” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: thumb|Sotamarsalkka Gerhard von Scharnhorstin hauta Invalidenfriedhofilla. '''Invalidenfriedhof''' on vanha joskin pienehkö sotilashautausmaa Be...
 
p kh
Rivi 1:
[[Tiedosto:InvFriedhof 92a.jpg|thumb|Sotamarsalkka Gerhard von Scharnhorstin hauta Invalidenfriedhofilla.]]
'''Invalidenfriedhof''' on vanha joskin, pienehkö sotilashautausmaa [[Berliini]]n keskustassa. Se sijaitsee Berliini–Spandau-kanavan itärannalla, lähellä [[Invalidenstrasse]]-katua, Invalidenpark-puistoa ja entistä Invalidenhaus-veteraanisairaalaa.
 
Hautausmaan perusti [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik Suuri]] vuonna 1748 viimeiseksi leposijaksi samassa yhteydessä perustamansa Invalidenhausin asukkaille, jotka olivat [[Itävallan perimyssota|Itävallan perimyssodan]] veteraaneja. Myöhemmin hautausmaalle haudattiin monia tunnettuja Preussin sotasankareita, joukossa useita kenraaleita. Taiteellisesti merkittävin hauta on sotamarsalkka [[Gerhard von Scharnhorst]]in hautamuistomerkki vuodelta 1824. Se on marmorinen sarkofagi, jonka päällä lepää leijonaa esittävä pronssipatsas. Itse muistomerkin suunnitteli arkkitehti [[Karl Friedrich Schinkel]], leijonapatsaan veisti [[Christian Rauch]] ja marmorireliefit teki [[Friedrich Tieck]]. Invalidenfriedhofiin haudattiin myös [[Saksan hullu vuosi|vuoden 1848 vallankumouksen]] yhteydessä kaatuneet sotilaat.<ref name="taide">Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: ''Taide & Arkkitehtuuri: Berliini'' (suom. Pirkko Roinila), s. 338 ja sisäkannen kartta. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos ''Kunst & Architektur Berlin''.</ref>
 
[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana [[Berliinin muuri]] kulki kanavan rantaa pitkin aivan hautausmaan vierestä, joten. [[Itä-Saksa]]n rajavalvonnasta vastanneet viranomaiset hävittivät suurimman osan hautakivistä, jotta rajavyöhykkeelle saataisiin vapaa näkyvyys ja ampumismahdollisuus. Tämän seurauksena alkuperäisestä noin kolmesta tuhannesta hautakivestä on säilynyt nykypäiviin vain pari sataa.<ref name="taide" />
 
==Lähteet==