Ero sivun ”Yhdysvaltain vapaussota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w-fix
Laitetaan vähän uuteen uskoon. Taustat ovat tärkeät.
Rivi 24:
'''Yhdysvaltain vapaussota''' on vuosina 1775–1783 käyty sota, jossa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] [[Ison-Britannian kuningaskunta|brittiläiset]] [[siirtokunta|siirtokunnat]] itsenäistyivät [[Brittiläinen imperiumi|brittiläisestä imperiumista]].
 
Vuosien 1775 ja 1777 välillä sotaa käytiin [[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian]] ja kolmentoista siirtokunnan välillä, jotka olivat vuonna 1776 julistautuneet itsenäiseksi nimellä [[Yhdysvallat|Amerikan Yhdysvallat]]. Vuonna 1777 sota laajeni käsittämään [[Ranska]]n, [[Espanja]]n ja [[Alankomaat]]. Briteillä oli lähes koko sodan ajan laivastoherruus, jonka avulla he pystyivät valtaamaan merkittävimmät satamakaupungit, mutta maaseuduilla amerikkalaiset pystyivät pitämään puoliaan. [[Intiaanit]] taistelivat konfliktin molemmilla puolilla kannattaen suurimmaksi osaksi Isoa-Britanniaa.
 
==Sodan taustat==
 
Englannin pyrkimys säilyttää omat siirtokuntansa Pohjois-Amerikan itärannikolla lähinnä raaka-aineiden tuottajina rajoitti niiden teollisuuden kehitystä. Tämä sekä [[Appalakit|Appalakkien]] vuoriston länsipuolelle suuntautuneen asutuksen kieltäminen ärsytti siirtolaisia. Myös monet uudet verot, joiden tarkoitus oli maksattaa [[Seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisen sodan]] {1755 – 1763} kulut siirtokuntien asukkaille, sai heidät pohtimaan Iso-Britannian oikeutta määrätä siirtokuntien sisäisistä asioista. Emomaan ja siirtokuntien välit kiristyivät vuonna 1770, kun Englannista lähetettiin yhä enemmän sotilaita [[Boston]]iin valvomaan valtiovarainmaaministeri [[Charles Townshend (valtiovarainministeri)|Charles Townshend]]in kehittämien [[Townshendin lait|lakien]] noudattamista. Syntyneen verilöylyn aikana brittisotilaat surmasivat useita bostonilaisia.<ref name="Bent 2010 20-23">Benton minks 2010. s. 20 – 23.</ref>
 
Vuonna 1773 erimielisyydet puhkesivat uudelleen kun Bostonin asukkaat järjestivät poliittisen protestin brittien hallintoa vastaan. Tuolloin intiaaneiksi naamioituneet siirtokuntalaiset tunkeutuivat kolmeen Bostonin satamassa olleeseen englantilaiseen alukseen ja heittivät kaikki laivoissa olleet kallisarvoiset teelaatikot mereen.<ref name="All 2007 41-42">Allison 2007 41 – 42.</ref> Britit tulkitsivat tämän kapinaksi ja lähettivät aseistettuja sotilaita kukistamaan amerikkalaisten kapinahenkeä. Tilanne johti Yhdysvaltain vapaussotaan.
 
==Sodan pääpiirteet==
[[Toinen mannermaakongressi]] nimitti [[George Washington]]in armeijan johtoon 15. kesäkuuta 1775. Hänen joukkonsa ajoi brittiarmeijan [[Boston]]istaBostonista 17. maaliskuuta 1776 [[Halifax (Kanada)|Halifaxiin]], [[Kanada]]an ja Washingtonin joukot siirtyivät [[New York]]in kaupunkiin odottamaan hyökkäystä. Washington hävisi [[Long Islandin taistelu]]n 22. elokuuta ja seuraavat taistelut ajoivat joukonWashingtonin joukot [[New Jersey]]yn. 25. joulukuuta 1776 yönä Washington hyökkäsi kuningas [[Yrjö III|Yrjö III:n]] hesseniläisjoukkoja vastaan [[Delawarejoki|Delawarejoen]] yli ja kenraali [[Charles Cornwallis]]in joukkoja vastaan [[Princeton (New Jersey)|Princetonissa]] 2. tammikuuta 1777 vapauttaen vähitellen osavaltion. Samana vuonna kenraali Howen joukot kuitenkin voittivat Washingtonin joukot [[Brandywinen taistelu]]ssa 11. syyskuuta vallaten siirtokuntien pääkaupungin, [[Philadelphia]]n. Yritys ajaa brittijoukot tiehensä päättyi häviöön [[Germantownin taistelu]]ssa 2. lokakuuta ja joukot majoittuivat talveksi [[Valley Forge]]en. Washingtonin armeija harjoitteli kevään [[saksa]]laisen paroni [[Friedrich Wilhelm von Steuben|Friedrich von Steubenin]] johdolla.
 
28. kesäkuuta 1778 siirtokuntien armeija hyökkäsi [[Monmouthin taistelu]]ssa Philadelphiasta New Yorkiin marssimassa ollutta brittiarmeijaa vastaan. Viimeinen suuri taistelu pohjoisissa siirtokunnissa päättyi kuitenkin pakenemiseen.
Rivi 87 ⟶ 93:
===Sodan loppu===
[[Tiedosto:Treaty of Paris by Benjamin West 1783.jpg|pienoiskuva|[[Benjamin West]] maalasi Pariisin rauhansopimuksen allekirjoituksen. Vain Yhdysvaltain lähettiläät päätyivät kankaalle, sillä brittiläinen delegaatio kieltäytyi poseeraamasta.]]
Britannia ja siirtokunnat aloittivat rauhanneuvottelut Pariisissa vuonna 1782 ja rauhansopimus allekirjoitettiin syyskuussa 1783.<ref name="roper, 2010 20-21">Roper 2010 s. 20 - 21".</ref>
{{Kesken}}
 
Rivi 100 ⟶ 106:
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Allison, Robert J.| Nimeke = The Boston Tea Party
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="roper, s. 20-21">{{Kirjaviite | Tekijä=Roper, Jon |Vuosi Nimeke=The complete illustrated guide to the presidents of America2007 | Julkaisupaikka=London |Selite Sivu=20–21 | Julkaisija =LorenzCommonwealth BooksEditions | Vuosi=2008Tunniste | Tunniste=ISBN 978-0-7548-1858-81933212111 | Kieli ={{en}} }} </ref>
*{{Kirjaviite | Tekijä = Benton Minks, Louise| Nimeke = Revolutionary War
}}
| Vuosi =2010 | Selite = | Julkaisija = America at War | Tunniste = ISBN 978-0816081967 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Roper, Jon| Nimeke = The complete illustrated guide to the presidents of America
| Vuosi =2008 | Selite = | Julkaisija = Lorenz Books | Tunniste = ISBN 978-0-7548-1858-8 | Kieli ={{en}} }}
==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=}}
 
 
== Aiheesta muualla ==