Ero sivun ”Mommilan veriteot” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstin selkitytystä
muoks. johdantoa
Rivi 2:
[[Tiedosto:Alfred_Kordelin.jpg||thumb|Right|150px|Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin]]
[[Tiedosto:Jokioisten_kartanon_isannoitsija_Paul_Pettersson.jpg|thumb|Right|150px|Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson.]]
'''Mommilan veriteot''' tapahtuivat [[7. marraskuuta]] [[1917]] silloin [[Lammi]]n kuntaan kuuluneen [[Mommilan kartano]]n ja [[Hausjärvi|Hausjärven]] kuntaan kuuluneen [[Mommila]]n asemakylän välisellä maantiellä. Kahakka tunnettiin aikoinaan myös nimellä Mommilan kapina. Vajaata kuukautta myöhemmin Suomi julistautui itsenäiseksi ja myöhemmin ajauduttiin myös kapinan nimellä kutsuttuun sisällissotaan. Kartanosta aseita etsineet [[Venäjän keisarikunta|venäläiset]] matruusit joutuivat taisteluun [[Lahti|Lahden]] [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] kanssa ja surmasivat maanviljelysneuvos [[Alfred Kordelin]]in. Kordelin oli [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] suurin yksityinen maanomistaja ja yksi maan rikkaimmista miehistä. Hän omisti muun muassa Mommilan ja [[Jokioisten kartano]]t. omistajanVajaata kuukautta myöhemmin Suomi julistautui itsenäiseksi ja myöhemmin ajauduttiin myös kapinan nimellä kutsuttuun sisällissotaan. Ajallisesti Mommilan veriteot tapahtuivat samana päivänä kunkuin lokakuun vallankumous Pietarissa.
 
== Tapahtumat Mommilan kartanolla ==
Rivi 16:
 
=== 7. marraskuuta ===
Seuraavana aamuna 7. marraskuuta kello 10 vieras auto ajoi kartanon pihaan ja autosta astui ulos viisi venäläistä matruusia. Tämän jälkeen pihaan marssi vielä 26 vahvasti aseistettua venäläistä matruusia.<ref>Mommila, s. 28-29</ref>
[[Tiedosto:Mommilan_kartanon_isannoitsija_Antton_Forsselin_talo.jpg|thumb|left|300px|Mommilan kartanon isännöitsijä Antton Forsselin talo.]]
Alfred Kordelin päätti, ettei venäläisiä matruuseja vastusteta aseiden avulla heidän suuren ylivoimansa vuoksi, ja tästä syystä Lahden suojeluskuntalaiset kätkivät aseensa taloon. Venäläiset matruusit piirittivät päärakennuksen. Heidän johtajanaan oli venäläisen matruusin asuun pukeutunut suomalainen pirtutrokari Johan Skott. Ensin osa heistä meni talonkartanon isännöitsijän Anton Forsselin talolle, josta he iskivät ovet kiväärin perillä säpäleiksi, ryöstivät kaiken ryöstämisen arvoisen ja rikkoivat kaiken muun. Tämän jälkeen he palasivat päärakennuksen luokse, iskivät kiväärin perillä lukitsemattoman oven säpäleiksi ja astuivat pistimet ojennettuina sisälle.<ref>Mommila, s. 30-31</ref>
Seuraavana aamuna 7. marraskuuta kello 10 vieras auto ajoi kartanon pihaan ja autosta astui ulos viisi venäläistä matruusia. Tämän jälkeen pihaan marssi vielä 26 vahvasti aseistettua venäläistä matruusia.<ref>Mommila, s. 28-29</ref>
 
Alfred Kordelin päätti, ettei venäläisiä matruuseja vastusteta aseiden avulla heidän suuren ylivoimansa vuoksi, ja tästä syystä Lahden suojeluskuntalaiset kätkivät aseensa taloon. Venäläiset matruusit piirittivät päärakennuksen. Heidän johtajanaan oli venäläisen matruusin asuun pukeutunut suomalainen pirtutrokari Johan Skott. Ensin osa heistä meni talon isännöitsijän Anton Forsselin talolle, josta he iskivät ovet kiväärin perillä säpäleiksi, ryöstivät kaiken ryöstämisen arvoisen ja rikkoivat kaiken muun. Tämän jälkeen he palasivat päärakennuksen luokse, iskivät kiväärin perillä lukitsemattoman oven säpäleiksi ja astuivat pistimet ojennettuina sisälle.<ref>Mommila, s. 30-31</ref>
 
Kordelin kysyi kohteliaasti matruuseilta, ketä he etsivät, mutta ei saanut vastausta. Sen jälkeen Kordelin pyysi vieraita kohteliaasti istumaan. Hetken päästä Allên soitti flyygeliä ja syntymäpäivävieraat alkoivat tanssia. Tämä hämmästytti matruuseja. Kordelin tarjosi vieraille ruokaa, jota oli katettuna runsaasti ruokapöytiin. Matruusit kieltäytyivät, koska pelkäsivät ruuan olevan myrkytettyä.<ref>Mommila, s. 32-33</ref>