Ero sivun ”Mommilan veriteot” versioiden välillä

'''Mommilan veriteot''' tapahtuivat [[7. marraskuuta]] [[1917]] silloin [[Lammi]]inn kuntaan kuuluneen [[Mommilan kartano]]n ja [[Hausjärvi|Hausjärven]] kuntaan kuuluneen [[Mommila]]n asemakylän välisellä maantiellä. Kahakka tunnettiin aikoinaan myös nimellä Mommilan kapina. Vajaata kuukautta myöhemmin Suomi julistautui itsenäiseksi ja myöhemmin ajauduttiin myös kapinan nimellä olevaankutsuttuun sisällissotaan. Kartanosta aseita etsineet [[Venäjän keisarikunta|venäläiset]] matruusit joutuivat taisteluun [[Lahti|Lahden]] [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] kanssa ja surmasivat [[Alfred Kordelin]]in. Kordelin oli [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] suurimmansuurin yksityisenyksityinen maanomistajanmaanomistaja ja yhdenyksi maan rikkaimmista miehistä,. Hän omisti muun muassa Mommilan ja [[Jokioisten kartano]]ident omistajan [[Alfred Kordelin]]in. Ajallisesti Mommilan veriteot tapahtuivat samana päivänä kun lokakuun vallankumous Pietarissa.

Noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä 6. marraskuuta paikallekartanoon saapui Kordelinin juristi, tuomari [[Risto Ryti]] vaimonsa [[Gerda Ryti|Gerdan]] kanssa. KellonKello ollessakolmelta kolme,iltapäivällä soi puhelin ja Alfred Kordelin viipyi puhelimessa kauan. Puhelun päätyttyä Kordelin ilmoitti juhlavieraille pastori Toivo Kukkosen ilmoittaneen, että Mommilan pysäkille oli äskettäin saapunut suuri joukko vahvasti aseistautuneita venäläisiä matruuseja. Paikkakunnalla liikkuvienliikkuneiden tietojen perusteella oletettiin matruusien olevan tulossa Mommilaan vangitsemaan ja ryöstämään.<ref>Mommila, s. 14</ref>

Illalla 6. marraskuuta 1917 maanviljelysneuvos Alfred Kordelin soitti Lahden suojeluskuntapäällikkösuojeluskuntapäällikölle Johan Kempille ja Riihimäen suojeluskunnalle ilmoittaakseen Mommilan rautatieasemalle tulleesta matruusipukuisesta joukkueesta ja ilmoitti tarvitsevansa turvamiehistöä.<ref>Mommila, s. 16</ref> Lahden [[suojeluskunta]] lähetti kuusi aseistettua yksityisetsivää Kordelin turvaksi kartanolle, jotkamiehet saapuivat paikalle kello 22. Kahdella heistä oli aseistuksena Winchester-kiväärit, yhdellä venäläinen sotilaskivääri ja kahden aseistuksensa olivat itävaltalaiset sotilaskiväärit ja muutamilla oli lisäksi taskuaseita. Suojeluskuntalaisten johtajana oli Gustav Adolf Koskela.<ref>Mommila, s. 20</ref>

Lahden suojeluskunta oli jatkuvassa puhelinyhteydessä Mommilan kartanon kanssa 6. ja 7. päivän välisenä yönä. Seitsemännen päivän aamuna kun puhelinyhteys kartanoon oli katkennut noin 7 aikoihin, ja Lahden suojeluskuntapäällikkö Kemp kutsui suojeluskuntalaiset Kaupungintaloon kello 9. Ylimääräinen juna vei 34 lahtelaista suojeluskuntalaista Mommilan asemalle.<ref>Mommila, s. 65-69</ref>

Alfred Kordelin päätti, ettei venäläisiä matruuseja vastusteta aseiden avulla heidän suuren ylivoimansa vuoksi, ja tämäntästä tähdensyystä Lahden suojeluskuntalaiset kätkivät aseensa taloon. Venäläiset matruusit piirittivät päärakennuksen. Heidän johtajanaan oli venäläisen matruusin asuun pukeutunut suomalainen pirtutrokari Johan Skott. Ensin osa heistä meni talon isännöitsijäisännöitsijän Anton Forsselin talolle, jonka ovetjosta he iskivät ovet kiväärin perillä säpäleiksi ja, ryöstivät kaiken ryöstämisen arvoisen ja rikkoivat kaiken muun. Tämän jälkeen he palasivat päärakennuksen luokse, iskivät kiväärin perillä lukitsemattoman oven säpäleiksi ja astuivat pistimet ojennettuina sisälle.<ref>Mommila, s. 30-31</ref>

Alfred Kordelin kysyi kohteliaasti matruuseilta, ketä he etsivät, mutta ei saanut vastausta. Sen jälkeen Kordelin pyysi vieraita kohteliaasti istumaan. Hetken päästä Allên soitti flyygeliä ja syntymäpäivävieraat alkoivat tanssia. Tämä hämmästytti matruuseja. Kordelin tarjosi vieraille ruokaa, jota oli katettuna runsaasti ruokapöytiin,. mutta nämäMatruusit kieltäytyivät, pelätenkoska pelkäsivät ruuan olevan myrkytettyä.<ref>Mommila, s. 32-33</ref>

Tämän jälkeen kartanon pihamaalla kävellyt matruusijoukon johtaja Johan Skott sai kuulla Mommilasta tulleen lähettinaisen ja renki Kalle Lindbergin tuoman varoituksen lähestyvistä lahtareista, joita heviestintuojat kertoivat olleen kirkonmäen täydeltä. Johan Skott ja joukko matruuseja kiiruhtikiiruhtivat kirkonmäelle, muidenmuut jäädessäjäivät kartanolle. SuojeluskuntalaisiaKirkonmäeltä ei kirkonmäeltä löytynyt suojeluskuntalaisia, joten heSkott ja matruusit palasivat kartanolle.<ref>Mommila, s. 36-38</ref>

Johan Skott ja venäläiset matruusit menivät päärakennukseen. Skott uhkasi Nagant-revolverilla salinperälläsalin perällä korituolissa istuvaa Alfred Kordelinia, huutaen ja sanoen häntä '’saatanan lahtariksi’’. Skott raivosi ja kirosi. Suoritettiin juhlavieraiden ruumiintarkastus, ja matruusit komennettiin tekemään kotietsintä. Kesken etsinnän soiKordelinin puhelintyöhuoneessa Alfredsoi Kordelin työhuoneessapuhelin. TämäSe pelästytti matruuseja, jotka olivat aikaisemmin katkaisseet kaikki langatpuhelinlangat ja kaataneet puhelintolpat. Etsintöjen aikana matruusit löysivät pari kivääriä ja pari revolveria. Tämän jälkeen he rikkoivat ja repivät kaiken, viilsivät rikki huonekalujen päälliset ja iskivät suuriarvoisetarvokkaat taide-esineet säpäleiksi.<ref>Mommila, s. 39-41</ref>