Ero sivun ”Vilho Setälä” versioiden välillä

Vilho Setälä aloitti valokuvausharrastuksensa 14-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi saamallaan kameralla. Vuosina [[1909]] ja [[1912]] oli mukana isänsä kielitieteellisillä tutkimusmatkoilla ja kuvasi [[vatjalaiset|vatjalaisten]] sekä [[liiviläiset|liiviläisten]] elämää.

Kinofilmi[[kamera]]n hankkiminen 1920-luvulla innosti Setälän uusiin kokeiluihin jaluovan luovaanvalokuvauksen valokuvaukseenalueella. Setälä oli hyvin kiinnostunut myös kameransa tekniikasta. Hän onnistui määrittelemään [[objektiivi]]n aukon täsmällisen vaikutuksen kuvan ns. syväterävyyteen ja kaiversi syväterävyysasteikon [[Leica]]-kameransa objektiiviin. Kun hän lähetti Leicansa [[Saksa]]an korjattavaksi, tehdas kopioi hänen keksimänsä asteikon, joka hieman myöhemmin oli kaikissa kehittyneissä objektiiveissa. Palkkioksi keksinnöstään Setälä sai Leica-tehtaalta yhden objektiivin.

Setälä avasi oman valokuvaamonsa Helsingissä [[1932]]. Runsaan kymmenen vuoden aikana syntyi merkittävä henkilökuvakokoelma. Setälä luopui ammattimaisesta valokuvaamisesta lähes kokonaan 1940-luvun puolivälissä ja suuntasi mielenkiintosamielenkiintoaan muille aloille, muun muassa tekniikkaan ja kieliin, erityisesti [[esperanto]]on.

Setälä onoli esperanton harrastuksen uranuurtajia [[Suomi|Suomessa]]. Hän on muun muassa kääntänyt [[Seitsemän veljestä]] ja [[Kalevala]]n esperantoksi. Hän lahjoitti varat Esperanto-säätiön perustamiseen. Säätiö aloitti toimintansa [[1955]]. HänSetälä osallistui aktiivisesti myös [[vapaa-ajattelijat|vapaa-ajattelijoiden]], erityisesti Helsingin vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen toimintaan. Setälä oli myös oman aikansa rauhanaktivisteja.

Setälä toimi Taideteollisuuskoulun opettajana [[1935]]–[[1939]]. Hän on julkaissutjulkaisi lukuisia tieto- ja oppikirjoja. Hänen [[1940]] julkaisemansa teos ''Valokuvaus tieteenä ja taiteena'' on edellenkin yksi alan perusteoksista Suomessa.