Ero sivun ”Mustiala” versioiden välillä

Mustialassa sijaitsevat nykyisin [[Hämeen ammattikorkeakoulu]]n ja [[Hämeen ammatti-instituutti| Hämeen ammatti-instituutin]] yksiköt, joissa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. MustialaanMustiala perustettiinoli alun perin Suomen ensimmäinen [[Maanviljelyskoulut Suomessa|käytännöllis-tietopuolinen maanviljelysoppilaitos vuonna 1840]], missäjoka nykyinenperustettiin ammattikorkeakouluvuonna sijaitsee1840. Mustialassa sijaitsevat myös maataloushistoriallinen museo ja Kuninkaankartanon panimo. Mustialassa on sijainnut Suomen ensimmäinen maalaisposti, joka perustettiin vuonna 1860.

Mustialan maanviljelysopiston syntyyn vaikuttivat jo 1700-luvulla alkanut yleinen kiinnostus kehittää maataloutta tuottavammaksi ja samalla kehittää Suomen omaa taloutta. Maanviljelysopisto perustettiin [[Suomen Talousseura|Suomen Talousseuran]] toimesta, mikäjoka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston perustamisvaliokunnassa olivat muun muassa Talousseuran puheenjohtaja [[Lars Gabriel von Haartman]] ja opiston ensimmäinen johtaja [[Johan Ulrik Sebastian Gripenberg|Sebastian Gripenberg]]. Opisto siirtyi valtion alaisuuteen vuonna 1860.

Opiston tarkoituksena oli kouluttaa [[Karjanhoito|karjan-]] ja [[Lypsykarja|maitotalouden]] hoitajia, [[Lammas|lampureita]] ja maanviljelystyönjohtajia eli [[Vouti|vouteja]] palvelemaan ensisijaisesti suurtiloja ja kartanoita[[kartano]]ita. Katsottiin myös, että järkiperäinen maanviljelys leviäisi suurimmilta tiloilta myös pienimpien tilojen keskuuteen. Opiskelu oli jaoteltuna teoreettiseen ja käytännön opiskeluun, joka kuitenkin alkuvuosina painottui käytännön opiskeluun. Mustialan opistossa 1. marraskuuta 1840 aloitti opiskelunsa kahdeksan voutioppilasta ja kaksi [[karjakko]]-oppilasta. Mustialassa annettiin maan ylintä maanviljelysopetusta vuodesta 1865 lähtien, jolloin siellä aloitettiin kouluttamaan [[agronomi|agronomeja]]. Mustialasta valmistuneita agronomeja kutsuttiin aikoinaan ''mustialiiteiksi''. [[Meijerikoulu|Ylempi meijeriosasto]] perustettiin vuonna 1881.

Mustialan maanviljelysopisto sijoitettiin entiseen Uudenmaan ja Hämeen ratsujoukkojen everstiluutnantin virkataloon, joka oli perustettu vuonna 1694. Ennen virkataloa paikalla oli sijainnut [[Kustaa VaasanVaasa]]n aikainen [[kuninkaankartano]]. Tila oli toiminut myöhemmin [[Porras (hallintopitäjä)|Portaan]], Kalvolan[[Kalvola]]n ja [[Saarioinen (hallintopitäjä)|Saarioisten]] pitäjien voudin asuinpaikkana. Mustiala läänitettiin [[Klaus Kristerinpoika HornilleHorn]]ille vuonna 1562.

Mustialan maanviljelysopistoa aloitettiin rakentamaan Turun kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]]in johdolla vuonna 1838. Tuolloin vanhoista virkatalon rakennuksista oli osa vielä säilynyt, mutta myöhemmin ne purettiin kokonaan pois. Arkkitehti Gylich on suunnitellut opiston ensimmäiset matalat empiretyyliset asuinrakennukset. Myöhemmin rakennuskokonaisuutta ovat täydentäneet Hämeen lääninarkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]] kaksikerroksisella uusrenessanssityylisellä[[uusrenessanssi]]tyylisellä opistorakennuksella (vanha talousrakennus) ja luultavasti myös Turun ja Porin lääninarkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz ]] on suunnitellut rakennuksia Mustialaan. Opiston rakennuksia ympäröi kaunis puistoalue, jonka on suunnitellut ruotsalainen puutarhuri [[Knut Forsberg]] vuonna 1865.

Vanhan museorakennuksen on suunnitellut vuonna 1905 arkkitehti [[Henrik Reinhold Helin]] ja uudemman museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti [[Jalmari Peltonen]]. He ovat myös muilla tavoin vaikuttaneet Mustialan rakennettuun ympäristöön 1900-luvulla. Arkkitehti Peltonen on muun muassa suunnitellut opiston uuden päärakennuksen vuonna 1961.

Mustialan maanviljelysopisto on osa valtakunnallisesti merkittävää Mustiala-Porras-Kaukolanharju -nimistä maisema-aluetta. Mustialan maanviljelysopisto on luokiteltu myös [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=955|nimi=Mustialan maanviljelysopisto}}</ref>