Ero sivun ”Lempi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteet-otsikko, viitteet-kenttä |
lempi & lempo voimana, viite |
||
Rivi 7:
Lempi oli tärkeämpi naisille kuin miehille, koska nainen (tai naisen suku) oli naima-asioissa useimmiten passiivinen osapuoli, jonka täytyi odottaa miehen (tai miehen naima-asioiden hoitajan) yhteydenottoa. Mies saattoi lähteä kosimaan haluamaansa naista, mutta naisen täytyi vain toivoa, että hänellä olisi lempeä, jotta häntä tultaisiin kosimaan.
Lempi katsottiin usein riippumattomaksi muista ihmisen ominaisuuksista, kuten ihmistä ympäröiväksi [[Taikuus (yliluonnollinen)|taikavoimaksi]].<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke = Sana kiertää : kirjoituksia suomen kielestä| Julkaisija = Painatuskeskus| Vuosi =1995 | Tekijä = Kulonen, Ulla-Maija| Suomentaja = | Luku = Miten suomalaiset kiroilivat ennen kristinuskoa?| Sivu = | Sivut = 369-375| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = ISSN 0355-5437| Isbn =951-37-1649-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Esimerkiksi hyvä ulkonäkö, rikkaus tai mikään muukaan (naimakaupoissa eduksi katsottu) ominaisuus ei välttämättä vaikuttanut lempeen. Uskottiin, että jos ihminen oli lemmetön, ei hän päässyt hyviin naimisiin, vaikka olisi ollut millainen. Lemmettömän ihmisen ongelma oli pikemminkin [[yliluonnollinen|yliluonnollisissa]] kuin maallisissa asioissa. Naiset ovat laulaneet kansanlauluja, joissa he ilmaisevat olevansa kauniita tai hyvää sukua, mutta valittavat lemmettömyyttään katkerana muiden, huonompiosaisten naisten paremmasta onnesta naima-asioissa. ==Lemmennostatus==
| |||